"Mistä löydämme rohkeuden olla rehellisiä itseämme kohtaan - jos emme ole edes varmoja keitä olemme?
Tämän kysymyksen esittää Paulo Coelhon uusimman (vuonna 2006) romaanin mystinen päähenklö Athena. Hän on monikasvoinen nainen: Transsilvaniassa syntynyt orpo, joka varttuu Beirutissa, asettuu aikuisiällä Lontooseen ja tulee äidiksi. Athenan tarinan kertovat hänen monet läheisensä, jotka tuntevat hänet hyvin - tai eivät juuri lainkaan."

---

Edit tammikuu 2011: Athenan henkinen etsintä oli kirjan pääteemana, vaikkakaan hänen motiivinsa eivät ystävien kertomuksista valjenneet, kenties siksi, etteivät ystävät täysin ymmärtäneet. Etsintä vaikutti sen vuoksi varsin yksilökeskeiseltäkin, ja universaalius ja yhteenkuuluvuus tms. jäi varjoon. Athenan löytämä tanssirituaali muistutti paljon tiibetiläisiä riittejä ja kalligrafiasta tuli mieleen joogaharjoitus. Kenties oli tarkoituskin painottaa ajatusta, että samoja henkisiä ominaisuuksia voi kehittää monella eri tavalla. Romanian mustalaisten äitijumalattaresta en ollut aiemmin kuullut, mutta ko. elämänfilosofia vaikutti hyvin luonnonläheiseltä ja samankaltaisuuksia löytyi yllättäen myös Luolakarhun klaani-sarjassa esitettyihin kivikautisiin uskomuksiin. (Mistähän ko. kirjailija Auel on etsinyt taustatietomateriaalia?)

Olen yhden Coelhon lukenut enkä kertakaikkiaan tykännyt. Mutta sen verran masokisti täytyy olla, että toisenkin kokeilee...

Mä luovutan. Ei tästä Coelhon lukemisesta vain tule kertakaikkisen yhtään mitään. En yksinkertaisesti pääse samalle aaltopituudelle kirjailijan kanssa enkä jaa hänen uskonnollispainoitteista elämänfilosofiaansa. Josko seuraava lukija saisi tästä sitten jo jotain irtikin...

Kirja lähtee eteenpäin sitä toivoneelle!

Vappumiitin yllätys, kiitos Pippikselle. Jo toinen Coelhon kirja odottamassa lukuvuoroaan, ihanaa.