Aikoinaan vaihtohyllystä poimittu ihana vanha kirja, vaaleansiniset suklaarasiakannet. Otavan kirja vuodelta 1963. Olen katsonut TV-sarjan Cranfordin naiset ja pidin siitä, nyt siis lukuun myös kirja.

Kuvausta Wikipediasta:

"Tapahtumat sijoittuvat 1840-luvun englantilaiseen Cranfordin maaseutukaupunkiin ja useat eri tarinat keskittyvät tarkkailemaan kaupunkilaisten arkielämää, joka on erittäin värikästä. Cranford on perinteistä kiinnipitävä ja sisäänpäin lämpenevä yhteisö, jossa muutoksia ja modernisaatiota pelätään enemmän kuin mitään. Kaupungin lankoja pitävät käsissään naiset; kiistaton johtohahmo kaupungissa on entisen kirkkoherran vanhapiikatytär Deborah Jenkyns, joka määrittelee asukkaiden arkirutiinit aina vierailuajankohdista appelsiinin syömiseen.
---
Pääjuonten lisäksi Cranfordissa sattuu ja tapahtuu paljon, mm. rikosaalto iskee kaupunkiin, puutarhajuhlia ja teekutsuja vietetään, rakkaus roihuaa ja vanhoja haavoja revitään auki oikein urakalla."

EDIT 3/2012: Varattu Jennyselle.

Aikahyppy 1800-luvulle sovinnaisuuden ja tiukkojen luokkaerojen aikaan. Pitkään aikaan en ollutkaan lukenut tämän aikakauden kirjoja ja kyllähän tämä omalla tavallaan hurmaavan hauska kirja oli. Mielenliikutuksia Cranfordin naisille aiheuttivat asiat, joita nykynaisen on aika vaikea hymyilemättä miettiä, tästä ehkä syntyikin kirjan lämmin tunnelma. Säästäväisyys, säntillisyys ja varsinkin etiketin mukainen soveliaisuus ovat elämän keskiössä tässä vanhassa kirjassa. Mutta kaiken takana juorut kulkevat vieläpä kovempaa kuin 2000-luvulla :).

Kirja jatkaa nyt matkaansa sitä toivoneelle Jennyselle.

Brittilukemistoa Poriin, aurinkoista kevättä ja kesän odotusta!

Hei, ja anteeksi että merkinnän tekeminen on viivästynyt! Vappu välissä ja todella paljon partiojuttuja, enpä ole juuri täällä käynyt.

Kiitos oikein paljon kirjasta, tuskin maltan odottaa että pääsykokeet on ohi ja annan itseni lukea kaunokirjallisuutta, myös tämän =)

Oikein ihana ja rauhallinen kirja, oli kiva lukea tämä etenkin kun edellinen kirjani oli todella verinen dekkari :)

Kirja menee seuraavaksi äidilleni, joka on suuri Cranfordin postineiti-sarjan fani.
Kiitoksia vielä!

Vein kirjan työpaikallani.