"Runoutta harrastavan shanghailaisen ylikomisario Chen Caon kolmas juttu.

Ylikomisario Chen Caon loma keskeytyy, kun iäkäs kirjailijatar Yin Lige löydetään murhattuna asunnostaan. Kirjailijatar asui elämää kuhisevassa shikumen-talossa eikä nauttinut naapureidensa suosiosta.

Yinin kuolema on myös poliittisesti arkaluontoinen, sillä hänet tunnettiin omaelämäkerrallisesta romaanistaan, joka käsitteli kulttuurivallankumouksen vuosia ja punakaartin toimintaa.

Kun väärä henkilö uhkaa tulla tuomituksi murhasta, on komisario Chenin otettava ohjat käsiinsä."

Hyvä dekkari, taas kerran, kuten muutkin sarjassa. Mukavasti sarjan päähenkilöiden elämä ja luonteenpiirteet aukeavat kirja kirjalta enemmän, ja toivon että pääsen lukemaan pian jo seuraavaa osaa.

Lähtee Annelikselle postitse - osallistun tällä myös sateenkaarihaasteeseen.

Oi kiitos hep-kirjasta, Chania! Pidin sarjan aikaisemmista osista ja varmaan pidän tästäkin. Nämä kiinalaiset dekkarit ovat miljöönsäkin puolesta virkistävän erilaisia.
---

Kirjailijasta

Qiu Xiaolong on syntynyt vuonna 1953 Shanghaissa Kiinassa. Hän opiskeli englantilaista ja amerikkalaista kirjallisuutta, julkaisi runoja ja toimi kirjallisuuskriitikkona, kunnes matkusti vuonna 1988 stipendiaatiksi Washingtonin yliopistoon Yhdysvaltoihin. Tiananmenin aukion tapahtumien jälkeen 1989 Qiu Xiaolong päätti olla palaamatta kotimaahansa. Kirjallisuustieteen tohtoriksi 1996 väitellyt Qiu asuu nykyään vaimonsa ja tyttärensä kanssa St. Louisissa, jossa hän toimii Kiinan kielen ja kirjallisuuden professorina.
Qiu Xiaolongin romaani Punaisen sankarittaren kuolema voitti parhaalle esikoiselle myönnettävän Anthony -palkinnon vuonna 2001. Kirjassa esittäytyy vastustamaton, runoutta harrastava ylikomisario Chen Cao, joka rikastuttaa tutkimuksiaan kirjallisilla sitaateillw. Ylikomisario Chen Caon tutkimukset ovat saaneet kaksi jatko-osaa ja niitä on käännetty useille kielille - myös kiinaksi. Lisäksi Qiu on julkaissut useita käännösvalikoimia klassisesta kiinalaisesta runoudesta.
Kiinalaisesta kirjallisuudesta puuttuu varsinainen dekkariperinne, mutta esikuvien, ruotsalaisten Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön tapaan Qiu Xiaolong syventyy kirjoissaan yhteiskunnalliseen analyysiin. Qiun kuvausta on kiitetty tarkkanäköiseksi - jopa niin, että Punaisen sankarittaren kuoleman kiinankielisessä versiossa Shanghai on kustantajan toimesta muuttunut nimettömäksi kaupungiksi ja monet poliittisesti arveluttavat lausunnot ovat lieventyneet.

Komisario Chen -dekkarit

Death of a Red Heroine, 2000. (suom. Punaisen sankarittaren kuolema, 2005).
A Loyal Character Dancer, 2002. (suom. Punaisen merkin tanssija, 2006).
When Red is Black, 2004. (suom. Musta sydän, 2007).
A case of two cities, 2006. (suom. Kahden kaupungin tarina, 2008).
Red mandarin dress, 2007. (suom. Punapukuiset naiset, 2009).
The Mao case, 2009. (suom. Tapaus Mao, 2010).

Olipa taas mainio tarina ja sijoittunut hyvin eksoottiseen ympäristöön! Qiu on asunut jo parikymmentä vuotta USAssa, mutta kai hän silti on perillä Kiinan kehityksestä sen jälkeenkin. Olosuhteet ovat niin erilaiset kuin länsimaissa. Miltä tuntuisi asua taloissa jossa on yhteiskeittiöt ja asuntona vain huone ilman WC:tä. Aamurituaaleihin kuuluu käydä tyhjentämässä ja pesemässä pissapotta. Murhan uhri on erikoinen ihminen, koska hän asui huoneessaan yksin. Joissain huoneissa asuu sen sijaan jopa kolme perhettä. No, ydinperheet eivät tietenkään ole suuria yksilapsipolitiikan vuoksi.
Chenin ja muiden käyttämät sananparret ovat virkistävän erilaisia.
Joku oli aikamoinen tyyppi: "ei päästänyt pisaraakaan lannoitetta putoamaan naapurin pellolle."
"Herrasmies voi odottaa kostoa vaikka kymmenen vuotta."
"Kovin kapea pitää olla sen polun, jolla viholliset kohtaavat."
"Jos vesi on liian kirkasta, lampeen ei jää ainoatakaan kalaa."

This is my # 118 in
"KEEP THEM MOVING 2011" Challenge arranged by Booklady331.

Kiitos Annelis toivelistakirjasta!

Kuten muissakin saman kirjoittajan dekkareissa, tässäkään kirjassa ei parasta antia ole rikoksen selvittely, vaan Shanghain ihmisten ja kiinalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan terävä kuvaus. Ilman jälkimmäistä näitä ei jaksaisi lukeakaan.

Varattu Mergylienille.

Matkaa postissa Mergylienille!

Kiitokset Kempulle kirjasta ja se oli vielä kauniisti paketoitu.

Jälleen hyvin kirjoitettu ylikomisario Cao kirja ja kuten Annelis kirjoitti sananparret ovat kyllä virkistävän erilaisia kotoisiin verrattuna.

Suurkiitos todella mieleisestä ylläristä!
Kirja vietiin melkein kirjaimellisesti käsistä heti saavuttuaan, joten pääsen journaloimaan tämän nyt häpeällisen myöhään. (Lainaaja tykkäsi, muttei suostunut kirjoittamaan kommenttejaan tänne.)

Oi jospa olisi aikaa aloittaa tämän lukeminen vaikka heti...