Suuren Suomalaisen Kirjakerhon kansipaperiton kirja

Ostin tämän tuunattavaksi ja tuloksen voi nähdä tuossa viereisessä kuvassa. Kannen kuva on postikortti, jonka Lottuli on joskus lähettänyt minulle jonkin rinkikirjan mukana.

Kirjan esittely Tammen sivuilta:

Romantiikkaa, vauhtia ja kiihkeitä ihmiskohtaloita 1840-luvun Helsingissä
Henrietta oli kaunis, pitkä ja siro, hän veti ihmisten katseet puoleensa, liikkui hän sitten päivänvarjon suojassa vanhalla Bulevardilla tai ilmsetyi häikäisevänä tanssisaleihin. Mutta hän oli jo 24-vuotias ja yhä naimaton, asia joka suuresti huolestutti hänen perhettään ja varsinkin Helsingin seurapiirejä. Syykin tiedettiin – miehet pelkäsivät Henriettaa. Hän oli aivan ilmeisesti sinisukka – hän luki kirjoja, jopa lausui mielipiteitä ja ajatteli! Kuka mies sellaisen naisen kanssa uskaltaisi naimisiin, harmeja olisi varmasti odotettavissa. Henriettaa asia ei huolestuttanut, mutta häntä huolestutti se tosiasia, että hänen sydämensä sykki liian kiihkeästi intohimoiselle Richard de Maurylle. Kunnes tuli tuo kauhea päivä Suomenlahden jäällä, päivä joka ratkaisi Henriettan kohtalon – ja kohtalon nimi oli Fabian Adlercreutz.

Kirja tuli luettua aika pikaisesti. Se oli oikein viihdyttävä ja rentouttava. Vähän hömppää, mutta kuitenkin todella mukava. Pidän Utrion kirjoissa siitä, että vaikka ne ovat ns. viihdekirjallisuutta tai romanttista viihdettä, niin ne eivät kuitenkaan ole sellaista kauheaa kuraa kuin monet ulkomaiset romantiikkaviihteen kirjat, joita olen kokeillut. Utriolla on kuitenkin aina mukana historiallinen miljöö, jonka kuvaukset ovat kiinnostavia, ja tunnelma on huomattavasti parempi kuin jossain chicklit-kirjoissa, joissa sankaritar elää Sinkkuelämää -sarjaa kirjan sivuilla.

WILD RELEASE NOTES:

Kirja jäi kirjojenvaihtohyllyyn kahviautomaatin luokse.

Lukuiloa löytäjälle!

Huomasin aikaisemmin käydessäni kirjastossa, että kirja oli kadonnut vaihtohyllystä, mutta tänään hyllyssä kiilsivät taas nuo pinkit kannet. Mukavaa, että se on ollut jonkun luettavana tässä välillä.