taas tarttui Kontulan Antikvariaatista lukemista mukaan

Oikeastaan ihan hyvä lukukokemus, vaikka täytyy sanoa että oikeasti minua PELOTTI lukea tätä yksin yöllä pelkän lukulampun valossa. Intia ei ole ykköskohteita matkailulistallani, ja se varmistui tätä lukiessani. Varmasti aivan liian lämmintä, liian likaista, liikaa ihmisiä, liikaa hajuja, liikaa laillisia huumaisaineita.. liikaa kaikkea. Löysin Estheristä jonkun verran samaa kuin itsessäni on, erityisesti itsekkäitä ja ärsyttäviä puolia, toisaalta olen tyytyväinen että Gemmalle kävi niin kuin kävi.

CONTROLLED RELEASE NOTES:

lähtee marraskuun kirja-arvonnan voittajalle. Onnea ja toivottavasti et ole lukenut tätä.

Postimies joutui tänään soittamaan ovikelloa... Päälimmäisestä paketista kuoriutui kauniskantinen kirja, jonka takakansi herätti heti mielenkiinnon. Miten olen ikinä ohittanutkaan tällaisen kirjakaupoissa? Kiitos trainer65!

Kirja imi mukaansa kuin pyörre. Keskellä kireää pakkaspäivää saattoi ikäänkuin sukeltaa Intian kuumuuteen ja kaaokseen ja oikean pysäkin kohdalla saattoi vetää kehkojen täydeltä raikasta ilmaa jossa oli helpompi hengittää. En osannut asettua kummankaan tytön kannalle, keskityin vain tunnekuvausten lukemiseen. Aivan loistavasti kirjoitettu, josko olisin mieluusti paremminkin ymmärtänyt Gemmaa ja hänen motiivejaan.

WILD RELEASE NOTES:

Katy ja Gemma kadoksissa! Nähty viimeksi Café Siriuksessa!
Mahdollisista näköhavainnoista pyydetään ilmoittamaan tälle sivustolle!

Pippis jo ehti minut säikäyttää, että olen syyllistynyt ihmisryöstöön napattuani nämä hurmaavat neitoset mukaani miitistä. Aluksi kirja tuntui perinteiseltä teinien matkakertomukselta Intian tunkkaisissa maisemissa. Kirjaa lukiessani muistelen taas miksi interreilaaminen ei ole kovin hyväksi ystävyyssuhteille. On kiinnostavaa lukea meiningeistä Intiassa, vaikkei nyt ihan faktateos olekaan kyseessä. Kuitenkin se väenpaljous ja likaisuus on tuttua eri medioista. Luin kirjan alkuosan nopeasti ja ylimalkaisesti, kunnes kirja keskivaiheilla muutti täysin muotoaan ja sai minut ahmimaan koko ohuehkon pokkarin loppuun kerralla. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää, eikä varsinkaan kirjat!

WILD RELEASE NOTES:

Tarjoan seikkailijoita tämänpäiväisessä miitissä ja jos kukaan ei tahdo lähteä Intiaan reppumatkalle, jätän opuksen Kerttuun.

Tarttui matkaani miitistä.

Kirja oli nopealukuinen. Alussa ajattelin vain sitä, miten en pidä kirjoista, joiden alussa jo paljastetaan toisen päähenkilön kuolevan. Tarina kuitenkin yllätti, vaikka tietyn pisteen jälkeen arvasinkin mitä tapahtuu.

En pystynyt myöskään samaistumaan kumpaankaan tyttöön. Toinen oli liian omaan itseensä keskittynyt pystyäkseen kuuntelemaan kaveriaan, ja toinen taas liian sulkeutunut kertoakseen avoimesti ja kunnolla miltä tuntui. Intian kuvaus kiinnosti, vaikka itse en välttämättä juuri sinne haluaisi matkustaa.

WILD RELEASE NOTES:

Esther ja Gemma lähtevät taas matkaan, Turun BC-miittiin, tai mikäli käyn ennen miittiä Kirjakahvilan vaihtohyllyllä niin sitten sinne. Saapi nähdä.

Lukuiloa löytäjälle!

5.5.2010:

Nappasin mukaani Kertun tapaamisesta.

---

10.5.2010:

Kirja oli taas yksi hyvä herkku pitkästä aikaa: kirja, jota ei malttanut laskea käsistään. Tarina oli mielenkiintoinen, kiehtova ja vangitseva. Tunnelma välittyi hyvän kerronnan perusteella ja Intian saattoi tuntea. Ensin luuli tarinan olevan enemmän matkakertomus, mutta se olikin tarina ystävyydestä. Tosin hyvä sellainen.

Kirja menee äidille kesälukemiseksi.

---

2.11.2010:

Ei ollut äiti tätä jaksanut edes aloittaa, joten kirja on valmis jatkamaan matkaansa eteenpäin.

Kirja vapautuu ke 3.11. n. klo 17 Kuopion BookCrossing-tapaamisessa, kahvila Houkutuksessa.

Kirja lähti BC-tapaamisesta minun mukaani.

Luin tämän jo ajat sitten, mutta on näköjään jäänyt silloin journaloimatta. Komppaan edellisiä lukijoita. Kirja oli todella kiehtova kertomus nuorten naisten matkasta kauas -monessakin merkityksessä.

Jätän kirjan jonnekin yliopistolle, kun työmatkallani kuljen Savilahden kautta. Lukuiloa löytäjälle!

Tällä vapautuksella osallistun Kirja päivässä kesäkuussa -haasteeseen.

Löysin Etelä-Haagan kirjaston kierrätyshyllystä. Tämä kirja on näköjään ollut "under the radar" jokusen vuoden, onneksi löysin! :)

Vapautettu kierrätyshyllyyn :)

Minä nappasin matkaani uteliaana lukemaan kirjan reissuista. En osaa vielä sanoa, tulenko lukemaan kirjan. Jotain kiehtovaa prologissa ja ekan luvun alussa on.

Kirja on nyt päässyt luettavaksi. Kamputsea mainittu, Coral suosittelee sitä matkakohteeksi. "Teidän pitäisi tsekata Kamputsea. Se on järisyttävä kokemus."
Myös Kairo ja Luxor mainittu.

Seikkailunhalua, joka ylittää itsesuojeluvaiston täysin. Sydäntä kylmäsi lukea, miten Esther kertoo vaiheita, jotka johtivat Gemman kuolemaan. Vaiheita, joita on pyöritellyt päässään itseään syytellen vuosikausia. Järjetöntä edestakaisin matkaamista. Todellisuuden tajun hämärtymistä, jota matkalla lisättiin myös pilveä polttamalla.
Ja tarina jatkuu kuusi vuotta traagisten tapahtumien jälkeen ja Esther päätyy etsimään selitystä sille, mitä Gemmalle tapahtui.
Jännitystä luotiin ripauksella yliluonnollisia näkyjä ja pahaenteisillä aavistuksilla. Suuri osa kirjasta istutaan junassa, riksassa, bussissa tai lentokoneessa. Mustasukkaisuutta ja petoksia, oletuksia toisista ja hylkäämistä.

Matkustan ympäri maailmaa: Valitsen sen Kamputsean. En ole käynyt enkä haaveillut matkasta sinne suunnalle.

Kirjaparihaastetta varten merkitsen muistiin, että Gemma lukee matkalla: Middlemarch ja Peltirumpu. En ole lukenut kumpaakaan. Kirjassa viitataan myös Salman Rushdien teokseen, joka on saanut muslimit kuohuksiin ja jonka takia tyttöjen voi olla vaarallista matkustaa kylään, jonka he ovat sattumanvaraisesti valinneet matkakohteekseen vuonna 1989. Teos on tietenkin Saatanalliset säkeet, joka ilmestyi 1988. Sitäkään en ole lukenut. Enkä ole vakuuttunut, että mitään näistä teoksista ottaisin asiakseni lukeakaan.

Kirja etsii kuriirikyytiä illan miitissä, se on outa1977:n toivelistalla.
Mukavaa, että kirja on toivottu!

Kiitos toukokuulle kirjasta ja Bookgeolle kuriroinnista. Sain tämän tänään Tallipihan miitissä.