Journal Entry 1 by Chania from Kokkola, Keski-Pohjanmaa Finland on Saturday, April 11, 2009

"Kirjoittaja on nuori ranskalaisopiskelija ja viulisti, joka elää esteettisten nautintojen ja musiikin maailmassa, kunnes juutalaisten pidätykset alkavat. Ensin perheestä viedään isä. Hélène Berr seuraa hämmästyneenä, miten katolinen valtaväestö mukautuu ja ummistaa silmänsä miehittäjän rikoksilta. Passiivista hyväksyntää täydentävät yhteistoimintamiehet, joita on paljon enemmän kuin ranskalaiset tänä päivänäkään myöntävät, ja he osallistuvat aktiivisesti vainoihin, ilmiantavat juutalaisia, kommunisteja ja seksuaalivähemmistöjä.

Hélènekin joutuu kokemaan, miten suhtautuminen muuttuu, kun rinnassa on keltainen tähti. Se katkaisee myös hänen akateemisen uransa.

Antisemitismin voima järkyttää kirjoittajaa. Kuin uhalla hän liittyy vapaaehtoisena orvoista huolehtivaan järjestöön, vaikka tietää sen vetävän huomion itseensä. Päiväkirjassa onkin selittämätön yhdeksän kuukauden katkos, ja kun teksti jatkuu, Hélène toteaa toistuvasti: "Muut eivät tiedä... Eivät ymmärrä... " Ja sitten: "Kukaan ei saa koskaan tietää, miten tuhoisan kokemuksen jouduin kohtaamaan viime kesänä."

Mitä Hélènelle tapahtui tai tehtiin?

Päiväkirjan vilpitön kertojanote johtuu siitä, että Helénè kirjoitti sen kirjeeksi sulhaselleen, J.M:lle, joka oli paennut Algeriaan liittyäkseen vastarintaliikkeeseen. Kun päiväkirja löytyi, iäkäs Jean Morawiecki sai vihdoin hänelle osoitetun kirjeen.

Kirjan esipuheen on kirjoittanut Patrick Modiano. Päiväkirjaosiota seuraa Mariette Jobin teksti Hélène Berrin takavarikoitu elämä." 

Journal Entry 2 by Chania from Kokkola, Keski-Pohjanmaa Finland on Friday, April 17, 2009

Mielenkiintoinen kirja. Päällisin puolin kiihkoton ja pohdiskeleva mutta kuitenkin todella tunteellinen, yksinkertaisella tavalla. Erittäin kypsää tekstiä nuoren naisen elämästä kauhun ja hävistyksen keskellä, tätä varsinkin loppua kohti. Alussahan päähenkilö keskittyy opiskelu-ja rakastumisasioihinsa vain sivuten natsimiehitystä, ja kirjan alkuosassa onkin jonkinlaista "pariisilaista kepeyttä". Hiljalleen Helenen henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen tietoisuus kasvaa ja hämmästyttävän asiallisesti hän kykenee kommentoimaan ja pohtimaan asioita päiväkirjamerkinnöissään. Uskon että jos Helene olisi selviytynyt keskitysleiriltä, hänestä olisi tullut kirjailija.

s. 186:
"Olla tietämätön ja ymmärtämätön jopa silloin kun tietää, koska sisällä pysyy suljettuna muuan ovi eli se, jonka avautuminen tekee todeksi eli vihdoin todentaa sen, minkä on tiennyt muutenkin. Siinä tämän aikakauden suunnaton draama. Kukaan ei tiedä kärsivistä ihmisistä mitään." 

Journal Entry 3 by Chania from Kokkola, Keski-Pohjanmaa Finland on Thursday, July 23, 2009

Lähtee palkintona kuukauden voittajalle. 

Journal Entry 4 by ruzena from Vantaa, Uusimaa Finland on Tuesday, July 28, 2009