Tammen nettisivuilta:

"Kun Anna Neshov joulun kynnyksellä saa sydänkohtauksen ja vaipuu koomaan, hänen kolme poikaansa joutuvat arvioimaan elämänsä ja suhteensa toisiinsa uudestaan. Erlend toimii suosittuna sisustussuunnittelijana Kööpenhaminassa, Margidolla on pieni hautaustoimisto ja 56-vuotias esikoinen Tor hoitaa kotitilaa Trondheimin lähellä. Veljekset eivät ole nähneet toisiaan vuosikausiin. Tor on ainoa jolla on lapsia, tytär Torunn lyhyestä nuoruudensuhteesta, mutta hän on tavannut Oslossa asuvan, aikuisen tyttärensä vain kerran. Nyt Tor kuitenkin tahtoo, että tytärkin saapuisi katsomaan isoäitiään ennen tämän poismenoa.

Kahdenkymmenen vuoden jälkeen veljekset tapaavat äitinsä kuolinvuoteen ympärillä. Asetelma saa aikaan tunteenpurkauksia kaikissa. Osa juurista, joita veljekset ovat koittaneet kitkeä, ovatkin heissä syvällä jäljellä. Heidän on myös pakko kohdata maailmojensa ja toistensa erilaisuus – sikatilan todellisuus kohtaa kööpenhaminalaisen homokulttuurin. Sukupolvien, kulttuurien, maaseudun ja kaupungin kuilujen kautta Ragde kuvaa osuvasti aikaamme ja pohjoismaista nyky-yhteiskuntaa."

Tämäpäs olikin positiivinen yllätys, todella mukaansatempava ja nautittava kirja! Se, että jokin kirjakauppa jakoi tätä pokkaria aikanaan ilmaiseksi, ohjasi minua ajattelemaan, että kyseessä olisi jotain turhaa hömppää. Näin sitä sai taas näpäytyksen ennakkoluuloilleen ;)
Norjalaisympäristön kuvaus, samoin kuin henkilökuvaukset, olivat aitoja ja eläviä, niihin oli helppo samaistua. Olisi sitä paitsi ollut vaikea ennakkoon arvata, että voisin lukea kuvauksia porsaista ja sikaloista näin eläytyen! Pitkästä aikaa lukuelämys, jolloin kirjaa ei malttanut laskea käsistään ja uppuduin tunnelmaan oman ympäristöni unohtaen. Lisäsin oitis jatko-osat toivelistalleni :)

#25 for Reduce Mount TBR 2010 Challenge by DoveiLibri

CONTROLLED RELEASE NOTES:


Muistelen erään crossaajan toivoneen tätä kirjaa taannoisessa BC-arvonnassani, silloin arpaonni ei kuitenkaan ollut suosiollinen. Toivottavasti kirjatoive on vielä ajankohtainen - lähtee yllätys-RABCK:na jatkamaan matkaansa...

9.2.2010:

Vau! Tämä odotti kotona, kun raahauduin pitkän päivän jälkeen kuumeisena viimein kotiin. Kiitos paljon, lukutuoli! Luulin saaneeni ihan toisen lähetyksen, niin yllätys oli moinen. :)

---

14.4.2010:

Vitsit, tämä kyllä oli kahtaalle repivä kirja. Aluksi olin aika ahdistunut tunnelmasta ja erilaisesta kurjuuden tai yksinäisyyden kuvauksesta, ja mietin, haluanko ollenkaan lukea jatko-osat. Yllätyin kuitenkin melkoisesti, kun henkilöhahmosta toiseen hypättäessä itse tekstin tyyli muuttui niin radikaalisti. Ei vain kirjoitettu toisesta henkilöstä, vaan itse teksti oli toisen henkilön ajatuksia ja täysin sen henkilön tyylin mukaisesti! Todella hienoa työtä.

Kirjan tapahtumat ja tilanneasetelmat vaihtuivat ja etenivät siihen malliin, että lopputulosta odottelee ja hämmästelee. Loppupuolella juonenkäänteet vinksahtivat niin, että on aivan pakko saada lukea seuraavat osat, melkoinen juttu! Ja jotenkin kyseisten henkilöiden yhteinen aika on jotakin outoa ja vierasta, joten pakko on saada tietää, miten tässä käy.

Paljon kiitoksia tästä lukuelämyksestä, lukutuoli!

Kirja on varattu halonhakkaajalle synttäri-räpäkkivoittona.

CONTROLLED RELEASE NOTES:

Kirja menee huomenna halonhakkaajalle.

Sain Vinyalta ison pinon kirjoja, enkä edes muistanut että yksi niistä oli ihan erityinen, kun se oli VOITTOKIRJA. Eli ihan erityiset kiitokset tästä kirjasta! :) Tutut sikalanomistajat ovat muuten kehuneet tätä kirjaa kovasti. Vaikuttaa just ihanalta kesälukemiselta. Jos en nyt sitten ehdi lukea tätä ennenkuin kesä alkaa... Pitää yrittää säästellä, niin että voi aurinkoisella kelillä naatiskella ulkona tämän kanssa. PS. Aivan ihana Lukutuolin tarra etukannessa!!!

Toivottavasti väliin kommentointi ei sekoita TBR- ym. merkintöjä. Edit. Saattoipa sekoittaakin, apuva. Tekeekö halonhakkaaja uudestaan merkinnän, että kirja on hänellä?

---

(halonhakkaaja kirjoitti:) Tutut sikalanomistajat ovat muuten kehuneet tätä kirjaa kovasti.
--
PS. Aivan ihana Lukutuolin tarra etukannessa!!!

---

Kirja tosiaankin on sellainen, että kannattaa olla jatko-osat jo aika hyvin käsillä, kun tämä osa lähenee loppuaan. Sen verran tarina imaisee. Minun piti turvautua kirjaston kappaleisiin.

Minäkin kehuin Hiski-kuvaa älyttömästi, se on niin hurmaava ja osuva!

(Vinya kirjoitti:) Tekeekö halonhakkaaja uudestaan merkinnän, että kirja on hänellä?
ja
kannattaa olla jatko-osat jo aika hyvin käsillä
---------------------------------------------------------
Tekee merkinnän :) Eli nyt pitäisi status olla taas kohdillaan.
Ja hyvä tietää noista jatko-osista! Eli kirjaston kautta :)

Aivan mahtavia henkilöhahmoja! Muutenkin kaiken kaikkiaan kiinnostava ja mukaansatempaavasti kirjoitettu. Etukäteen ajattelin, että kirjassa olisi enemmän mustaa huumoria. Eli oli ehkä realistisempi kuin mitä olin ajatellut, mutta ei se ainakaan haitannut. Lopussa olevaa paljastusta osasi vähän odottaa, mutta paljon hurjempihan se oli, kuin mitä olisi arvannut.

Kirja pisti pohtimaan ihmisten aitoutta. Siis esimerkiksi Erlendin tyyppiset ihmiset. Esittävätkö he jotain roolia vai ovatko he vaan aidosti sellaisia kun ovat? Tai kumpi on aidompi, teatraalinen Erlend vai puhumaton Tor? Ei se aitous taida olla mikään yksiselitteinen asia. Tai sitten ajatus aitoudesta ja suvaitsevaisuudesta. Minun mielestäni ihmisten tulisi olla suvaitsevaisia toisiaan kohtaan. Entä sitten suvaitsematon ihminen, esim. homovastainen, tulisiko hänen olla aito siinä mielessä, että tuo avoimesti omia mielipiteitään esille? Vai toivoisinko, että siinä tapauksessa pitäisi suvaitsemattomat mielipiteensä piilossa? Ehkä kirjan herättämät ajatukset tästä asiasta olivat hyvä muistutus, että oma mielipide siitä että ihmisten tulisi olla suvaitsevaisia toisiaan kohtaan on vain oma mielipide, ja toisilla voi olla toisenlaisia mielipiteitä. Vaikka niitä voikin yrittää muutta sinne suvaitsevaisempaan suuntaan…

Lainasin kirjastosta muuten saman tien ne jatko-osat eli nekin on jo luettu. Niin ja mieskin luki kaikki kolme kirjaa hänkin ja tykkäsi kovasti.

Otan mukaan bc-tapaamiseen, jos vaikka seuraava lukija löytyisi sieltä.

Otin kirjan tuolta BC-tapaamisesta. Kirja oli hyvä kuvaus tavallisten ihmisten tavallisesta elämänmenosta, mutta silti kaapissa kolisteli aikamoinen luuranko, loppujen lopuksi! Pitäisi varmaan lukea myös jatko-osat, sen verran jäivät mielen päälle nuo norjalaiset.

Otin kirjan mukaani BC-tapaamiseen, josta se taisi lähteä Sumakon mukaan!

Lähti mukaan Kuopion tapaamisesta 3.11.

Lukuiloa!