From Wikipedia:
"Karel Čapek (9. tammikuuta 1890 – 25. joulukuuta 1938) oli 1900-luvun tärkeimpiä tšekkiläisiä kirjailijoita. Čapek kirjoitti nykynäkökulmasta katsoen scifivivahteisia kertomuksia, joille oli ominaista pisteliäs satiiri. Čapek esitteli termin robotti näytelmässään R.U.R, jonka hän kirjoitti 1920 ja jonka ensiesitys oli Prahassa 1921.

Čapekia on usein pidetty scifikirjailijana, mutta hän vertautuu paremmin aikansa nimiin, kuten George Orwelliin ja Aldous Huxleyhin, jotka kirjoittivat valtavirtakirjallisuutta scifin kulisseihin, kuin myöhempiin Asimovin tai Clarken tapaisiin varsinaisiin scifikirjailijoihin. Suuri osa Čapekin töistä käsittelee niitä nykymaailman mullistavia keksintöjä ja kehityslinjoja, jotka olivat nähtävissä jo 1900-luvun alkupuolella. Näihin lukeutuvat mm. massatuotanto, ydinaseet ja ihmisen ulkopuolinen äly, joka ilmenee Čapekin teoksissa roboteissa tai älykkäissä salamantereissa.

Čapekia pelottivat nähtävillä olleet yhteiskunnalliset onnettomuudet, diktatuurit, väkivalta ja korporaatioiden kasvava valta. Erityisesti Čapekia huolestutti 30-luvulla natsien diktatuuri, mutta myös kommunismi. Nämä kaikki nivoutuvat yhteen Čapekin ehkä tunnetuimmassa romaanissa Salamanterisota (1936), jonka paikoin hyvinkin musta satiiri osoittaa moneen suuntaan."

Vaikuttava kirja - huvittaviakin puolia löytyy mutta ennen kaikkea minusta kirja on kaikenkaikkiaan kammottava ja pelottava. Kirjoitan pidemmän journal entryn myöhemmin, nyt laitan kirjan valmiiksi ja vien työmatkallani postilaatikkoon kohti Tarnaa.

--------

Kirjasäde:

Tarna
Myntti
Liinuskainen
.
VariC

Lukemisen järjestystä saapi muokkailla koska en ole ottanut juurikaan ihmiset asuinpaikkoja huomioon :)

Kiitos, Chania! Kirja saapui tänään, ja hetihän sormia syyhyttää. Kansi tosin näytti niin mahdottoman tutulta, että aloin epäillä samaisen kirjan tönöttävän jossain päin omiakin hyllyjäni. Vielä en sellaista kuitenkaan löytänyt; ainakaan pokkarihyllyissä sitä ei ole. Voihan sitä paitsi olla, että olen vain pidellyt kirjaa käsissäni jossain muualla. Ja onko sillä nyt sitten niin väliä, tämän kappaleenhan minä joka tapauksessa luen. Toivottavasti vielä jonkinmoisessa aikataulussakin. :)

Johan minä sen viime viikolla luin, taisin lauantaina lopettaa. En vain ole saanut kirjoitettua journaaliin.

Tykkäsin kovasti! Ensimmäiseksi ihastuin taas Čapekin kirjoitustyyliin, hänen tapaansa käyttää kieltä. Myös ulkoasu viehätti: mustat pallukat, fonttikoon vaihtelut, lihavoinnit jne. Ne saivat tekstin tuntumaan ikäistään nuoremmalta. Aivan liian kapea sisämarginaali ei sen sijaan miellyttänyt; etenkin parillisten sivujen rivien lukeminen loppuun asti oli hankalaa ellei suorastaan mahdotonta. Teki mieli läväyttää kirja kunnolla auki, ja siinähän sitä sitten olisikin käsitelty irtonaisia lehtiä... Toisen eli Kulttuurin kukkuloille -osan taitto sai minut sitten jo vallan hermostumaan; ylipitkät, seuraavalle sivulle tai ehkä vielä pidemmälle jatkuvat alaviitteet haittasivat lukemista, eikä varsinaista tekstiä mahtunut sivulle kuin muutama rivi. Eikä sekään tietenkään päättynyt pisteeseen. Sekopäistä plaraamista koko kakkososan lukeminen.

Tarina on huima kuvaus ihmisen ahneudesta ja vallanhimosta. Ja silti samalla hauska, juuri niin kuin odotinkin.
Alkukielellään Salamanterisota on julkaistu 1936. Ilmeisesti tieto ilmestymisvuodesta vaikutti siihen, että lukiessani yritin nähdä Čapekin luoman dystopian kohtuullisen osuvana ennustuksena siitä, mikä pian lähtisi liikkeelle Saksasta. Tiedä sitten ylitulkitsinko — eihän minulla ole mitään käsitystä kirjailijan poliittisesta kannasta tai muistakaan mietteistä. Joka tapauksessa Salamanterisota oli minusta erinomaisen realistinen kuvaus siitä, mitä olisi voinut — ja vielä voisi — tapahtua.

Hieno teos kaiken kaikkiaan. Iso kiitos siitä, että sain lukea tämän kirjan, Chania!
Tampereella pidetään huomenna miitti, ja jos myntti saapuu paikalle, tyrkkään kirjan hänelle. Jos ei, yritän toimittaa sen hänelle muuten.


Links and information about Karel Čapek
Karel Capek website

Edit. 14.1.10: Salamanterisota on tämän vuoden neljäs Keep Them Moving -haastekirjani, 2010 KTMC #4.

Sain kirjan Tarnalta miitissä. Kiitos.

Nappiin napsahtaa. Kuinka viisas onkaan ihminen... En oikein tiedä, mitä tästä sanoisin. Kerrassaan herkullista. Olipa hyvä, että järjestit tästä ringin, Chania. Kiitos! Seuraavaksi Liinuskaiselle.

CONTROLLED RELEASE NOTES:

Salamanterit lähtivät vihdoin liikenteeseen.

Kirja lienee tullut jo viime viikon to tai pe, mutta olen ollut reissussa/kiireinen, joten journalointi tulee vähän jälkijunassa. Kiitos kirjasta!

Minulla tuntui olevan hieman vaikeuksia päästä vauhtiin kirjan kanssa (tämä voi johtua myös siitä, että väliin tuli muita luettavia kirjoja), mutta kun tarina pääsee käyntiin ja paisuu kuin pullataikina ei voi kuin ihailla ja ihmetellä. Kirjan huumorin ja näennäisen keveyden takana piileksii kuitenkin varsin musta pohjavire. Ottaen huomioon kirjan kirjoittamisajan, minäkin tulkitsin monien kohtien liittyneen suoraan ajan historiaan ja sen mahdolliseen tulevaisuuteen. Onhan kirjassakin eräs saksalainen tiedemies, joka julistaa löytäneensä paikallisen pohjoisen rodun, joka on muita parempi ja ylempi ja joilla on etuoikeus laajentaa omaa elinaluettaan muiden kustannuksella. Kirjan tulkintaa (jos sitä nyt on edes syytä tulkita) voidaan katsoa useammastakin suunnasta. Näkemys ihmiskunnan mahdollisesta tulevaisuudesta on synkkä. Ihminen on mielenkiintoinen laji.

Pidin kovasti kirjasta ja pidin myös siitä miten se oli koottu (välistä löytyi ”lehtijuttuja) ja toinen osa on koottu eräänlaiseksi salamanterien historiaksi . tosin minuakin ärsytti se, että toisen osan kohdalla alaviite saattoi kattaa melkein koko sivun ja lukiessa piti hyppelehtiä edes takaisin. Liian kapea sisämarginaali aiheutti ongelmia. Mitenkähän kauan kirja säilyy ehjänä, toistaiseksi näyttää vielä ihan hyväkuntoiselta.

Kirja lähtee tällä viikolla kohti VariC:ia.

Kiitos lähetyksestä, Liinuskainen, ja kiitos ringistä, Chania!