Kypsä poimittavaksi
|
Kypsä poimittavaksi
Buy from one of these Booksellers:
|
||||||||||||||||||||||
This Book is Currently in the Wild!
6 journalers for this copy...
|
|
|
|
|
|
Released 3 yrs ago (6/7/2008 UTC) at Suomenlinna in Helsinki, Uusimaa Finland WILD RELEASE NOTES:
|
|
|
|
|
Takakansi: Ratkiriemukas jatko-osa kirjalle Extra Virgin - elämää Ligurian oliivilehdoissa. Extra Virgin oli Britannian bestsellerlistoilla viisi kuukautta. Siinä Annie Hawes kertoi vanhan talonrähjän ostamisesta Italian Liguriasta, ja sen kunnostamisesta sisarensa kanssa. Italia merkitsee heille enemmänkin maalaiskylän arkea ja arvokkaita perinteitä kuin pelkkiä luksustuotteita. Vuosien jälkeen on kaikki kunnossa ja suurimmat kulttuurishokit ohitettu. Tai... tietysti talo vaatii jatkuvaa korjaamista, katto on romahtamaisillaan ja uusia kömmähdyksiä sattuu. Varsinkin kun Anniella on nyt poikaystävä Ciccio, paikallinen huippukokki ja ravintolanomistaja. Annie löytää itsensä kuorimasta tomaatteja öiseen aikaan ja päivisin tutustumasta uudenlaisiin seurustelusääntöihin. www.loistopokkarit.com |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tiedän että journaalini ovat yleensä turkasen pitkiä, koska kirjoitan ne pääsääntöisesti itseäni varten, jotta muistaisin lukukokemukseni myöhemminkin.. Siltä varalta, että joku muukin lukee näitä, tein nyt kaksi vaihtoehtoa. Ensin lukijaystävällinen versio: Kypsä poimittavaksi on leppoisan lupsakka kirja ja kepeää luettavaa, väliin ihan rasittavuuteen asti. Loppujen lopuksi silti aivan mukava opus. Ja sitten teksti muistin virkistykseksi itselleni: Hauskastihan Annie Hawes kirjoittaa mutta etenee sen veran hitaasti, että puolivälissä aloin hermostua: hän oli aloittanut keriä ties miten montaa eri lankaa mutta heittänyt homman sikseen ja aloittanut uuttaa kerää toinen toisensa jälkeen. Valmista ei tullut millään. Toki ymmärrän kattoprojektin mittavuuden — sehän piti koko kirjaa kasassa — mutta kun kaikki muukin tuntui jäävän kesken. Aiheeseen palattiin sitten vasta useamman luvun jälkeen. Tajuanhan minä, etteivät tapahtumat oikeassakaan elämässä aina niin nopsasti etene, mutta tarvitseeko kirjallisuuden nyt niin tarkasti tosielämää kuvata. Etenkään, kun Hawes ei muutenkaan niin kauhean totuudellinen ole. Hetkeäkään en nimittäin usko, että tuleva miniä paljastaisi appiehdokkaansa suurena salaisuutena säilyttämän viinintekoreseptin. Persikanoksa, pah. Ja kuitenkin edelleen vaikenisi huippukokkisulhonsa ruokaohjeista. (Niitä minä kaipasin!) Kirjailijoiden etiikkaa ja Hawesin muistelmien fiktiivisyyttä mietin muutenkin. Otetaanpa esimerkiksi Rooman-matka ja lunttilapputalkoot. Hawes lyttää italialaisen akateemisen koulutuksen maan rakoon. Lääkäritkin ovat selvinneet tutkinnoistaan valmiiksi painettujen lunttilappujen avulla. — Minulla ei ole aavistustakaan, onko ylipistollinen lunttaus (ollut ennen EU:ta?) maan tapa, mutta sellaisena Hawes sen esittää. Entä jos niin ei ole? Ykkösosan eli eli Extra Virgin -kirjan journaalissa taisin jo kummastella brittien naiiviutta. Ihmettely jatkui tätäkin lukiessani, kunnes vihdoin tajusin Hawesin tekevän aivan oikein: ykkösen alkupuolella saattoi vielä naureskella paikallisten asukkaiden omituisuuksille, mutta vuosikausien Italiassa asumisen jälkeen on omien mokien liioittelu ja itseironia ihan paikallaan. Ensimmäinen kirja muuten kulkee tässä teoksessa mukana koko ajan. Hieman minua ärsytti Hawesin antama lukuohje (miksi muuksi sitä voisi sanoa?): nimi Extra Virgin viittaa paitsi oliivitarhan tuotteisiin myös Annien kokemattomuuteen paikallisen kulttuurin suhteen, Kypsä poimittavaksi taas... Ärsytys syntyi ajatuksesta, ettei kirjailija luota lukijoihinsa; etteivät nämä muka ilman selityksiä ymmärtäisi. Höh. Sitä paitsi tuonkaltainen selittely asettaa tiettyjä vaatimuksia sarjan jatkolle, eivätkä ne minun mielestäni kolmosessa enää täyttyneetkään; nimenä Journey to the South vaikuttaa aika mielikuvituksettomalta eikä tunnu istuvan näppärään alkuun. (Ihan omakohtaisten kokemusten perusteella tosin myönnän auliisti, että sarjan kolmannen osan nimeäminen alkuosiin sopivasti on yhtä tuskaa. Enpä siinä onnistunutkaan.) Kaikkia lankoja kirjailija ei saanut rullattua vieläkään. Roikkumaan jäi ainakin Annien elämän suurin salaisuus, josta hänen piti kertoa Cicciolle. Extra Virginistä kirjoittaessani mainitsinkin, että Hawesilla on tiettävästi poika, josta hän ei puhu eikä pukahda. Miten moinen tulikin tässä mieleeni? ;) No jaa, siitä kyllä saisi tällä vauhdilla vähintään yhden kokonaisen kirjan. Hitaasti kiiruhtavalla kun aiheita riittää: yksi kirja varsinaisesta kihlausajasta, toinen häävalmisteluista, avioliiton alkuajasta, raskausajasta ja lapsen/lasten syntymästä, tenavaiästä, kouluunmenosta, teini-ikäis(t)en äitinä olosta... Ja kolmososa näkyykin kertovan matkasta etelään Ciccion suvun pariin. On varmaan kivaa, kun ei pahemmin tarvitse miettiä mistä kirjoittaisi. Eikä varsinkaan etsiä aiheita oman kotipiirin ulkopuolelta. Sanokaa minun sanoneen: näitä tulee vielä paaaljon lisää. Ja sehän on kiva se, vai mitä. Vaikka on tunnustettava, että ainakin minulle Annie Hawesin tilan tuotokset riittävät toistaiseksi. Että jäisi hyvä maku. Sillä tämä lukukokemus oli vielä aidosti maittava. Kiitos, Annelis ja katyan! Tämän jälkeen palaan ilolla hetkeksi ei lainkaan hauskan mutta sitäkin loistavamman Obasanin seuraan. Seuraavaksi on Chanian vuoro tarkistaa, onko Hawesin tilan tämänkertainen sato kyllin kypsää poimittavaksi. Siitä tuleekin sitten 20. kirjani guinaveven tämänvuotisessa Keep Them Moving -haasteessa eli siis 2009 KTMC #20. Edit 21.4.09. Kirja on postissa. Lukuiloa, Chania! |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Released 1 yr ago (2/23/2011 UTC) at Pääkirjasto in Pori, Satakunta Finland WILD RELEASE NOTES:
|
|
|
|






























