Ilmestyi ensimmäisen kerran 1987. Kolmas painos. Otava, Helsinki 2001. Loisto-pokkari. Nidottu, 239 sivua.

Takakansi:
Leila Antelan elämä on järjestyksessä, sen takaavat upea koti Eirassa, lukuisat luottokortit ja ennen kaikkea turvallinen aviomies. Äkkiä kaikki muuttuu. Keskellä jouluruuhkaa Leila näkee miehen kasvot menneisyydestä. Kun sama mies näyttäytyy Anteloita vastapäätä olevassa huoneistossa kuin aikoisi asettua siihen taloksi, alkaa Leilan hyvin suunniteltu tulevaisuus huojua.
Joulupöytään istutaan kuitenkin entiseen tapaan, hopeat ja kristallit kimaltelevat ja isäntä kohottaa hyväntuulisena maljansa joululle. Joulupukin on määrä saapua tasan kello kuusi niin kuin aina ennenkin. Mutta ovikello soikin jo aikaisemmin... Ja ennen puoltayötä talossa on käynyt jo kaksi joulupukkia — ja poliisi.

*****
Divarilöytö BC-tarkoituksiin. Tätä kappaletta en ole lukenut mutta kuitenkin sen, mikä tapasi nököttää omassa hyllyssäni kunnes annoin sen jollekulle.
Muistaakseni ihan sujuva tarina Outi Pakkasen tyyliin. Anna Laine taitaa olla mukana tässäkin jutussa, joten eiköhän kirjassa puhuta myös hyvästä ruoasta.
Katso naamion taa on jopa dramatisoitu. Kun asialla oli TV2, tapahtumat sijoitettiin Tampereelle. Olen nimittäin muistavinani eräänkin kirjan henkilöistä seikkailevan jossain vanhan Nykytaiteen museon (nykyisin Willa Mac) liepeillä. Tottahan apteekkari Severi Haapasen vuonna 1929 rakennuttama kivilinna naapurustoineen vetää vertoja Eiran, Ullanlinnan ym. tienoiden tönöille, mutta silti ajatus kaupunginvaihdosta tuntuu omituiselta. Outi Pakkanen kun on hyvin helsinkiläinen kirjailija. (Ihan vain kuriositeetin vuoksi: Haapasen asuintalosta kaavailtiin joskus peräti Tampereen läänin maaherran lukaalia.)

Vaan eipä jokin TV-draama kirjaa heikennä.



Outi Pakkanen DekkariNetissä
Outi Pakkanen (LOISTOpokkarit)

Kuvassa se kansi, jollaisen minä olen tottunut Katso naamion taa -kirjassa näkemään. Alkuperäisen sidotun painoksen suojakansi siis. Tämän pokkarin kansikuva on tietysti tuossa edellisessä journal-merkinnässä.

Suomi- foorumin BC-joulukalenterin 16. luukussa oli mm. seuraava sitaatti:

Kattoon saakka ulottuva kuusi tuoksui tuoreelta metsältä. Miehet olivat valinneet hyvän yksilön, paksuoksaisen ja aivan tummanvihreän. Ja Kristiina oli ollut todella taitava; hopeapalloineen ja enkeleineen, lippurivistöineen ja kimaltelevine nauhoineen kuusi oli kuin suoraan vanhasta joulukortista. Nykyaikaa edusti vain pieni avaruuslaiva, jonka Jussi oli halunnut ripustaa näkyvälle paikalle: — Mua jännittää, huomaako joulupukki sen.

Avatusta luukusta paljastui tietenkin Outi Pakkasen romaani Katso naamion taa, jonka voitti myntti. Onnittelen! Toivottavasti pidät kirjasta.

Sopivan jännittävää joulua
ja
kertakaikkisen erinomaista
BC-vuotta 2008!

Kiitos! En olekaan aiemmin Outi Pakkasen kirjoja lukenut.

Tämä oli mukavan nopealukuinen dekkari ja soveltui hyvin luettavaksi juuri näin jouluna, sillä tapahtumat sijoittuvat joulupäiviin. Tuon DekkariNetin linkin perusteella sain sen käsityksen, että tässäkin kirjassa esiintyvät Anna Laine ja Matti Martikka ovat Pakkasen dekkareiden vakiohahmoja. Ainakaan tässä kirjassa ei ollut mitään haittaa siitä, että en hahmoja ennestään tuntenut. Eivätkä he missään pääosassa tässä olekaan.

RELEASE NOTES:

Jätetty linja-autoaseman seinustalle.
Jos vaikka joulunvietosta koteihinsa palaavat tarvitsisivat matkalukemista...