Vuonna 1917 painettu kirja on leimoista päätellen ollut Tampereen tyttölyseon toverikunnan, Tampereen tyttölyseon teinikunnan, Hämeenpuiston koulun sekä sittemmin Tampereen kaupunginkirjaston omaisuutta.

Ostin kirjan tänään pääkirjasto Metson poistohyllystä. Tarkoitus on antaa se Tampereen tyttölyseosta kirjoittaneelle äidilleni ja houkutella hänet BookCrossingin ihmemaailmaan.

Kirja on täällä.

Kirja kertoo nuoren Jean-Christophen kehitystä rakkaan isoisän kuoleman, isän alkoholisoitumisen, perheen taloudellisen ahdingon ja nuoren heräävän rakkauden kautta. Kirjan 2. painos ilmestyi Werner Söderströmin kustantamana vuonna 1917. Se on alunperin kuulunut Tampereen tyttölyseon toverikunnan, myöh. teinikunnan, kirjastoon, joten tästäkin syystä se herättää vanhoja muistoja entisen "tipalalaisen" mielessä. Voi vain kuvitella, miten kirjan päähenkilön ikäiset nuoret "tipalalaiset" ovat sitä aikoinaan lukeneet ehkä tippa silmäkulmassa ja kärsineet yhdessä Jean-Christophen kanssa. Kun taas nykypolvi on lisännyt kirjan sivuille huomautuksia "homo", "eikö jo riitä kärsimyksillä mässääminen?" Eihän tätä kirjaa voi arvostella nykypäivänä, se on muisto menneiltä ajoilta.