Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita n:o 32. JY 2003. 69 s. Värikuvat.

Kolme nigerialaisen kirjailijan satua (Huilu, Kuinka leopardi sai kyntensä ja Rumpu), teoksen toimittajan ja satujen suomentajan Raisa Simolan esitys sekä 12:n luokanopettajaopiskelijan näihin satuihin tekemä kuvitus.

EDIT 17.6. Näiden satujen ja kirjassa olevan Achebe-esittelyn lukeminen vauhditti Acheben Anthills of the Savannah -romaaniin tarttumista. Mielenkiintoista, miten kirjailija ilmentää samoja monitasoisia yhteiskunnallisia teemoja sekä saduissaan että romaaneissaan.
EDIT 6.7. Kirjanen lähti yhdessä Anthillsin kanssa liikkeelle ringin Suomi-osuudelle: Aspen72 - Fiellu - KetunSalaisuus - kotiin.

Saapui tänään... taidanpa lueskella näitä ääneen lapsille, joskos malttavat kuunnella :)

EDIT 10.7:
Ehdinkin jo lukea ääneen lapsille, kaikki sadut peräperään, ääni käheänä... Hyvin kirjoitettuja satuja, mistä kertoo tämä kommentti "Äiti jatka jo sen ihanan sadun lukemista..." - Vaikkakin tämä tuli Kilpikonnasadusta, ja kilpikonnafanilta :)

Tämä putkahti tänään postissa Acheben toisen kirjan kanssa. Olin todella yllättynyt siitä että julkaisu on Joensuun Yliopiston. Olen itse opiskellut siellä! Mukavaa että yliopisto julkaisee välillä tällaistakin... Otan iltalukemiseksi ennen nukkumaanmenoa.

Aiheet olivat saduissa mukavia ja löysin yhtymäkohtia mm. suomalaisiin satuihin. Sadut olivat kuitenkin jossain määrin mun mielestä raakoja enkä ole varma että lukisin niitä lapsilleni. Se syvällinen opetustkin jota saduista aina etsin puuttui musta näistä tarinoista. Olisin siis kaivannut enemmän.

Lähetän kirjan KetunSalaisuudelle kun hän muutostaan selviää. Edit: Lähetetty 24.9.2007.

Kirja palasi kotiin ja pysyy omassa hyllyssäni toistaiseksi.

Sen pituinen se :)

Pakkaustaidon oppinäyte saapui ja yllätti niin olemassaolollaan, tulollaan kuin sisällölläänkin. KAKSI toivelistakirjaa samassa kuoressa! Ja vielä niin hienosti ja siististi pakattuina, että melkein jätin avaamatta. No en sentään, kun en millään malttanut.
Olen sanaton. En voi kuin voihkaista: kiitos, ruzena! Olet ihana. — Pistän kirjan ainakin toistaiseksi PK-hyllyyni. Varmuuden vuoksi.

JK. Oletko mahdollisesti ollut joskus hämäläinen partiopoika? Paketoimistaito pisti epäilemään; melkein kuin isän kädestä olisi lähtenyt... ;-)