"Nuori valokuvaaja Mikael löytää kotitalonsa takapihalta jotakin, mitä hän ei ole eläissään nähnyt, mutta minkä hän tietää saman tien haluavansa omakseen. Hetkeäkään epäröimättä hän ottaa hoiviinsa öisen metsänpeikon, kansantaruista tutun salaperäisen olennon.

Mikaelin ja peikon välille solmiutuu maagisen tiivis suhde, joka saattaa vähitellen sijoiltaan koko elämän. Jos hän olikin aluksi kuvitellut voivansa vangita palan villiä luontoa luokseen, joutuu hän pian toteamaan jääneensä itse vangiksi. Eikä hän tiedä elävänsä hetkeä, jolloin alistettu luonto on juuri iskemäisillään takaisin.

Yhdistellen ikivanhaa mytologiaa ja uusinta luonnontiedettä Johanna Sinisalo maalaa hurjan ja oudolla tavalla puoleensavetävän vaihtoehtohistorian, joka jää kihelmöimään lukijan mieleen vielä pitkään jälkeenpäin. Ihmisen ja eläimen, kulttuurin ja luonnon, modernin maailman ja tarunhohtoisten muinaisaikojen rajat hämärtyvät tavalla, joka pelottaa ja kutkuttaa - pakottaa meidät katsomaan uusin silmin itseämme ja ympäröivää todellisuutta."

Otin tämän kovakantisen kansipaperittoman kirjan mukaani lauantaina Kampin terminaalin kierrätyshyllystä ja luin eilen.

Olen iloinen että ylitin itseni lukemalla tämän loppuun. Kirjan ilmestyttyä lainasin tämän kirjastosta ja en päässyt kuin muutaman sivun päähän kun jo luovutin. En saanut edes selville sitä onko päähenkilö mies vai nainen. Oletin että nainen ja nyt luettuani tajusin että olin väärässä. (ilmeisesti en ollut lukenut edes takakansitekstiä, Mikael siellä sanotaan...)

Ensiyrittämällä syy lukematta jättämiseen oli "uutiset", lainaukset muista kirjoista, "faktat". Tylsästi ne nytkin katkaisivat juonta mutta silmäilemällä ko.tekstit pääsin eteenpäin. Kun vauhtiin pääsi oli pakko lukea loppuun, jotta selviäisi kuinka tarina päättyy. En osaa sanoa pidinkö lopusta. En myöskään osaa sanoa mikä filippiiniläisnaisen tehtävä oli juonen kannalta? Minusta hän oli turha.

Melkoisen osuva valinta sikasäkistä!

Olen tämän halunnut lukea ja ensimmäisen sivun tyylin perusteella epäilinkin olevan Sinisalon kirjoittamaa tekstiä, hyvä minä!

Siiryy määrittelemättömäksi ajaksi TBR pinooni.

Kirjan loppu oli minusta hyvin outo ja hämmentävä! Alkuun (muutaman sivun verran) luulin että päähenkilö olisi nainen! En muistanut enää, mitä kirjan arvosteluista olin aikaisemmin lukenut, kun minun lukemassani kappaleessa ei ollut enää kansipapareita.

Ymmärrän hyvin miksi kirja kohahdutti ilmestyessään, mutta mista ihana tarina, jos vain olisi ollut vähemmän niitä "tietolaatikoita" ja enemmän tarinaa :) Ensimmäisellä lukukerralla kirja jumiutui noihin uutisiin ja lainauksiin, nyt suurimman osan ohitin silmäilemällä.

Kirja on varattu VariC:lle, joka voitti sen arvonnastani.

CONTROLLED RELEASE NOTES:

Miittiin Cafe Ursulaan :) Varattu VariC:lle palkinnoksi synttäriarvonnastani. Lukuiloa!

Kiitos paljon kirjasta, lottuli! Olenkin tätä jo muutaman kerran tainnut arvonnoissa ehtiä toivoa...

Täällä yksi lisää, joka ajatteli heteronormatiivisesti ja luuli aluksi päähenkilöä naiseksi...

Kirja oli kyllä kiinnostava ja kaiken kaikkiaan ihan positiivinen kokemus, vaikken mitenkään määrättömästi ihastunutkaan. Tarina on pohjimmiltaan aika tuttua kamaa ja kerrottu monta kertaa aiemminkin, eikä Sinisalo perusjuoneen puutukaan.

Tajusin vasta vähän enemmän pohdiskeltuani, että käytännössä kaikki vuorovaikutus kirjassa tapahtuu kahden ihmisen välillä. Missään kolmikossa eivät kaikki ole tekemisissä kaikkien muiden kanssa, ja sitten kun näin tapahtuu, seuraukset ovat rumia. Tässä siis yksi tapa lukea tätä kirjaa: katsauksena erilaisiin parisuhteisiin.

Kaikissa kirjan parisuhteissa on myös hyväksikäyttöä, mikään ei ole kahden välistä kumppanuutta, jossa molemmat oikeasti välittäisivät toisesta. Mikael haluaa tietää peikoista, Martes haluaa kampanjoita, Pentti on aika selvä tapaus, ja lopulta Mikael sortuu samaan Pessinkin kanssa. Ehkä tämä on myös syy Pentin ja Palomitan mukanaololle: näyttää yksi, sekin valitettavan yleinen, muoto hyväksikäyttöön pohjautuvasta suhteesta.

Ja minä tunnustaudun niitten uutisten, tietokirjaotteiden ja muiden sellaisten faniksi. :-) Ne tuovat mukavasti lisää todellisuuden tuntua vaihtoehtomaailmaan, ja tarina itsessään oli muutenkin sen verran katkonaisesti kerrottu, etteivät tuollaiset välitekstit minua häirinneet.

Otin miitistä mukaan, koska muistan nähneeni kirjan ja kirjailijan nimen jossain. En kyllä muista missä sen näin, mutta toivottavasti on mielenkiintoinen kirja!

Kiitos kirjasta VariC!

Edit:8.9.09
Minä en oikein päässyt tähän tarinaan sisään ja ne tietolaatikot ja muut ylimääräiset tekstit häiritsivät entisestään. Sinnittelin kuitenkin ja luin eteenpäin ja yhtäkkiä tarina aukesi ja muuttui mielenkiintoiseksi. Sitten palasin jo alkuun ja luin uudestaan, jotta en missaisi mitään tärkeää.

Minusta tämä oli hyvä tarina, vaikka en tällaista yleensä luekaan. Ja ehkä tässä voi jäädä miettimään omiakin ihmissuhteita. Kuka haluaa miltä suhteelta mitäkin, ja onko ystävyys/ihastuminen aina vain vaihtokauppaa kahden ihmisen välillä.

CONTROLLED RELEASE NOTES:

Tämä kirja lähti Nadezdalle Oma maa mansikka-kassista. Lukuiloa!

Tämä tuli sitten valittua Oman Maan Mansikoista.
Olen ollut hieman epäluuloinen kirjan suhteen, mutta toisaalta taas on kiinnostanut tutustua. Nyt vihdoin päätös tutustumisesta tuli tehtyä puolestani :)

5 krs kahvila

Nappasin kirjan miitistä, lukupinoon.

Kirjan alun vuoksi mietin kovasti tuleeko tämä luettua loppuun asti, mutta onneksi jatkoin sinnikkäästi, ja kappas, olin lukenut kirjan yhdessä päivässä! "Tietolaatikot" näköjään jakavat porukkaa kahtia, minä kuulun niihin, jotka niistä pitivät. Vaikka välillä vähän tökki, niin kaiken kaikkiaan mainio ja vähintäänkin erilainen kirja. Omituisen hyvä.