Novelleja. Tammi 2006. 165 s.

Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon 2006 voittanut novellikokoelma.
Teosta voisi luonnehtia myös säpäleiseksi romaaniksi. Se on tilkkutäkki, jonka ruuduissa samat henkilöt seikkailevat milloin isommassa milloin pienemmässä roolissa. Rakenne on omintakeinen (vaikkei aivan ainoa lajissaan), ja hyvin se tässä toimii, tuo jopa omanlaistaan komiikkaa kertomuksiin. Esimerkiksi Parveketta lukiessa jo tietää, mikä tuuletusluukun pyssymies on miehiään, ja niinpä me kirjailija ja lukija ikään kuin yhdessä yllätämme pyssymiehellä Jimin.

Novelleja ei oikein voikaan lukea kappaletavarana ilman että monta asiaa jäisi auki. Itse asiassa minä luin kirjan suosiolla heti uudelleen.

Novellien tyylilaji on kriitikon mukaan likainen realismi, ja se sanookin paljon. Nämä ihmiset ja heidän kohtalonsa eivät välttämättä miellytä lukijaa - so what. Ihan hyvä esikoinen. Useita novelleja voisi erikseen kehua. Pidin mm. Hissin riipaisevasta vanhuskuvasta ja Arkkitehdin lisäsiipeä synnyttävän miehen hirtehisistä ponnistuksista.

Pyöriessäni paraikaa pitempään pääkaupungissa pähkäilin, paiskaisinko po. pläjäyksen PikkuParlamenttiin. Pääpostin portailla pälkähti päähäni: postiosoitteita piilee plakkarissani.

Piruvie! Pääkaupunkikrossarit pitävät pippaloita, palavereja, pikkujouluja... Pidetäänpäs pikkuisen periferian puolia! Paketti postiin...

Kiitos kovasti kirjasta! Käyn kiinni kuin karkkipussiin :) Kenties kohtalona kirjasäde?

Meheviä tarinoita. Välillä tosin kirjailijan kielikuvat ärsyttivät. Monet henkilöhahmojen kuvaukset olivat hienoja ja tuntui että heidän ajatusmaailmansa oli kuvattu tosi osuvasti muutamalla lauseella. Mielenkiintoinen lukukokemus kaiken kaikkiaan.

Ajattelin tarjota kirjaa kirjasäteeksi.

***
EDIT 9.12.2006
Kirjasäde lähtee käyntiin ensi tiistaina kuopiolaisten pikkujoulutapaamisessa. Kirja on menossa ensin Vinyalle ja sitten vuorossa ovat Valpuri, Ahava, Louhi ja arjamaaria. Paitsi jos kiinnostuneita löytyy vielä muitakin, niin listaan tulee lisää nimiä.

EDIT 17.12.2006
Edellä mainittujen osallistujien lisäksi mukana ovat ehkä kuopiolaiset Pikkis ja Narcomanic. Kuopiolaisten järjestyskin jäi vähän auki, mutta joka tapauksessa kirja lähtee Kuopiosta Ahavalle, sitten Louhelle ja Arjamaarialle.

Sain kirjan halonhakkaajalta BC-miitissä. Odottaa lukemistaan ja seuraavaksi se on menossa Valpurille.

----------------------------------------

Pidän tällaisista ihmissuhdekertomuksista.
Nopeasti luettava, viihdyttävä, ei kyllästytä. Ihmeteltävä.

10 pistettä kirjailijalle hienoista tarinalinkityksistä! Sai välillä selata takaisin alkuunpäin, että kehenkäs tämä henkilö nyt viittasikaan.

Yhtä epämääräinen "arvionti" kuin kirja itse. Suosittelen.

Kirja odottaa Valpuriin törmäystä.

Kirja menee kohta Valpurille.

Törmäsi minuun kuopiolaiseen tyyliin Anttilan nurkalla. Kiitos.

Tämä kirja oli itselleni pettymys. Valitettavasti, sillä aiemmat arvostelut ja takakansitekstikin antoivat odottaa enemmän. Olihan siinä tavallaan kaikkea mitä kirjassa pitää olla: hyvät ja tukevat kannet, selkeä fontti, paljon sivuja täynnä tekstiä ja ihan hyvin kirjoitettukin... :) Mutta miksi tämä kirja oikein oli kirjoitettu? Näiden ihmisten kohtalot eivät tosiaan minua loppujen lopuksi kiinnostaneet laisinkaan, ja mitä pidemmälle kirjaa luin, sitä epärealistisemmalta se tuntui. En nääs vaan suostu millään uskomaan, että ihan kaikki ihmiset ovat tyhmiä ja itsekkäitä haahuilijoita, jotka omalla toiminnallaan aiheuttavat tuskaa itselleen ja muille, eivätkä edes sitä itse ymmärrä. Onhan toki tuollaisiakin ihmisiä olemassa, mutta kyllähän joukossa on aina edes muutama "erilainen hullu". Jokaisen novellin alussa toivoin, että siitä löytyisi tasapainottava ja muille tarinoille vastapainon antava henkilö tai edes ajatus. Vai onkohan nykyelämä sitten ihan oikeasti sitä, että pitää lääkäriltä kysyä missä kohdassa sydän sijaitsee, kun ei sitä muuten tiedä eikä tunne? Ja jos elämä tosiaan on tuollaista, niin auttaako asiasta tällä tavalla kirjoittaminen ketään? Laitetaan kirja eteenpäin, toivottavasti seuraavat lukijat saavat kirjasta enemmän irti.
----
Pikkis ja narcomanic jättävät kirjan väliin, joten kirja lähtee Ahavalle.
Edit 23.1.07: Lopultakin kirja pääsi postiin asti, hyvää matkaa!

Voi hyvä Luoja! Löysin kirjan kevätsiivouksen yhteydessä hautuneena kirjahyllyni kätköihin - enkä ole tehnyt tästä edes journal entryä! Olen pahoillani, että Varmat tapaukset jäivät totaalisesti unholaan pariksi kuukaudeksi. Muistan yrittäneeni lukea opusta mutta todenneeni tapaukset aivan liian varmoiksi kohdallani. Ei kolahtanut ollenkaan. Ehkä juuri siksi kirjan kohtalo on mikä on.

Pistän kirjan piakkoin Louhelle.

Kuriiri tässä, terve vaan.

Sain kirjan Oulun miitissä. Kiitos!

EDIT 13.6.
Sain kirjan luettua viikonloppuna. Näiden novellien kanssa meni miettimiseksi. Välillä piti aina kerrata, kuka kukin on. Mietin myös tapahtuma-aikoja, sijoittuvatko novellit tähän päivään, menneeseen vai tulevaan. Mielestäni Hissi- ja Parveke-novellit olivat järkyttäviä ja pelottavia, erityisesti Parveke. En voinut ymmärtää Eevan toimintaa, vaikka hän oli aiemmissa novelleissa näyttäytynyt järkevänä ja ollut hengenpelastajanakin. Mielenkiintoinen kirjailijatuttavuus tämä Alvari.

Seuraavaksi Arjamaarialle.

Tampereella sain mukaani. Haluaako aelinae tämän takaisin, kun saan luettua?

Tää kirja jäi puoleen väliin. Mietin, onko pakko lukee loppuun. Päätin, että on, mutta en sitten jaksanutkaan. Jotenkin se vain jäi.

En ollut sopivalla mielentilalla. Viimeinen niitti oli novellin miespäähenkilö, jolla oli pissihätä. Tarkka eritteiden kuvaus oli liikaa ja päätin, että tähän en kesääni kuluta. Vaihdoin Anni Polvaan.

En kaipaa nyt miehistä tekstiä, jossa kaikki menee päin mäntyä. Hiukan positiivista näkemystä kiitos. Kirja oli pettymys. Ymmärrän, että joku toitottaa, että vau. Mutta mietin Valpurin tavoin, että mikä oli pointti.

Sain kirjan arjamaarialta. Kiitos!

Kirjailija tykitti itsensä tyhjiin kahdessa ensimmäisessä novellissa. Pidin kuitenkin siitä, että samat henkilöt putkahtelivat esiin toisissa novellissa samaan tapaan kuin Vendela Dalhus Kaari Utrion romaaneissa: välillä Vendela on koko kirjan päähenkilö ja toisinaan taas ilmestsyy toisessa romaanissa juhlaväen joukosta esiin muutaman lauseen ajaksi.

Ihan luettava kirja.

Kuulin, että kuriiri pääkaupunkiseudulta olisi liikkeellä, joten tyrkkään tämän kuriiri-harmajan kainaloon lottulille vietäväksi. Hauskoja lukuhetkiä ja kiitos vielä kerran Keltaisten sitruunoiden ravintolasta.

KTMC 2007 #45

Kuriiri kuljettaa kirjan lottulille pikapuoliin.

Olipa yllätys!

Repullinen kirjoja oli saaliina miitistä, mutta tämä oli superpositiivinen yllätys! Ihana saada kirjoja täysin puun takaa. En voi sanoa, että tämä kirja pelasti päivän, kun päivä muutenkin onnistunut, mutta oli kermaa kakun päällä :)

Toivottavasti saan luettua pian, jotta kirja pääsee jatkamaan vaellustaan. Mielenkiintoista miten kirja jakaa mielipiteet kahtia...

En kyllä pitänyt kirjasta yhtään. Enkä vaivautunut lukemaan loppuun. Tyssäsi totaalisesti sivulle 59 ja päätin ettei enenpään ole pakko itseäni pakottaa.

Kirja jatkanee matkaansa piakkoin, pahoittelen että roikkui näinkin kauan hyllyssäni ja en sitten kuitenkaan lukenut...

CONTROLLED RELEASE NOTES:

Jätetty postilaatikkoon, hyviä lukuhetkiä ruzena, toivottavasti pidät kirjasta enemmän kuin minä!

Kiitos kirjasta ja toivotuksesta! Katsotaan, muuttuuko voivotukseksi täälläkin...

EDIT. No ei muuttunut! Hyvin kirjailija hallitsee valitsemansa tyylin ja teosrakenteen. Viihdyin oikein hyvin näiden piruparkojen kanssa. Eikähän kirjahenkilöistä ole pakko varsinaisesti pitää. Eikä minua häirinnyt, vaikka en aina muistanut kenet heistä ja missä olin tavannut aiemmin. Obsessiivisemman tyypin sopii halutessaan pitää vaikka mind mapia heistä.

Triviaa: Kakkosnovellissa urheilukentän toimitsijan megafoni on vaihtunut magnetofoniksi, joka mainitaan ainakin kolmasti. Näitähän sattuu. Mietin vain, eikö "valtava magnetofoni lähettäjän toisessa kädessä" ole pistänyt kustannustoimittajankaan silmään :)

Kiitän Tapauksia hyvästä seurasta. He jäävät pois Kampissa.