Englanninkielinen alkuteos "Nervous Conditions".

Kirja kertoo rhodesialaisen tytön, Tambun, elämästä. Hänen koulunkäyntinsä uhkaa keskeytyä, koska epäonnistuneen sadon takia perhe pystyy kustantamaan ainoastaan hänen isoveljensä lukukausimaksut. Tambu on kuitenkin sinnikäs ja on valmis tekemään työtä sen eteen, että pääsisi takaisin kouluun ja hän onnistuukin tavoitteessaan. Muutaman vuoden päästä hän siirtyy lähetysaseman kouluun toiselle paikkakunnalle. Siellä hän ystävystyy serkkunsa Nyashan kanssa, jonka perhe on palannut Englannista takaisin Rhodesiaan.

Pidin kirjasta todella paljon. Siinä on kuvattu hienosti afrikkalaista arkea. Lisäksi kirja herätti paljon ajatuksia - siinä käsitellään mm. eri kulttuurien kohtaamista, naisten asemaa, kolonialismia ja oman identiteetin etsimistä. Luettuani kirjan olin aika poissa tolaltani. Olin kuvitellut, että kirjan kertoja, Tambu, on kirjailija itse. Kirjan luettuani luin kansilehdellä olleen esittelyn kirjailijasta, mistä selvisi ettei näin ollutkaan. Mietin sitten, että voisiko hän olla Tambun serkku Nyasha ja olin vielä enemmän poissa tolaltani. Netistä löysin sen verran tietoa, että kirja on osittain omaelämänkerrallinen, mutta en mitään viitteitä siitä, että Nyashan tarina olisi kirjailijan oma tarina, eli tuskin on niin. Kirja on Tsitsi Dangarembgan esikoisromaani ja se on saanut arvostetun Commonwealth Writers' Prize 1989 -kirjallisuuspalkinnon.

Ote kirjasta:
"Minä menen takaisin kouluun", ilmoitin vanhemmilleni.
Isä oli minulle vihainen, koska hän luuli minun odottavan, että hän hankkisi rahat tavalla tai toisella, vaikkapa työtä tekeämällä. "Joko sinä taas aloitat sen vanhan höpötyksen! Ei käy. Sinä tiedät varsin hyvin, ettei Babamukuru tule kotiin vielä pitkään aikaan!"
"Minä ansaitsen itse lukukausimaksut", vakuutin hänelle ja esitin suunnitelmani, joka oli jo valmiina päässäni. "Jos sinä annat minulle vähän siemeniä, niin minä raivaan itselleni oman pellon ja kasvatan siinä maissia. Ihan vähän vain. Sen verran että saan riittävästi rahaa lukukausimaksuihin."
Isäni oli hyvin huvittunut. Hän nauroi nauramistaan, sillä tavalla raivostuttavan vastenmielisesti niin kuin aikuisilla on tapana.

Kirja päätyy pysyväiskokoelmaani, mutta sitä ennen teen siitä ihka ensimmäisen rinkikirjani.

Kirjarinki lähtee käyntiin tänään, kun annan kirjan Oikulle.

Rinkijärjestys:
1. Oikku (Kuopio)
2. Makari (Kuopio)
3. Piiku (Parainen)
4. Rakuna (Helsinki)
5. Louhi (Oulu)
6. Marja-Leena (Oulu)
7. Ruzena (Hämeenlinna)
8. Lukutuoli (Tampere)
9. Margih (Tampere)
10. Pikkis (Kuopio)

Muokattu 9.1.2007: Lukutuoli lisätty rinkiin.
Muokattu 30.3.2007: Margih lisätty rinkiin.

Vaikuttava kirja nuoren naisen elämästä, kun hän "afrikkalaisen" ja "valkoisen" kulttuurin rajapinnassa taistelee oikeudestaan käydä koulua ja itsenäistyä.

Kirja menee seuraavaksi Makarille, kunhan lomalaisen tavoitan...

Tambu oli ilmestynyt postilokerooni poissaoloni aikana. Kiitos kiertoon laittaneelle ja kierrossa pitäneelle. Yritän lukea lähiaikoina ja laitan sitten eteenpäin.

24.3.2007 Aikaa vierähti, siihen, että sain luettua ja siihen, että sain postitettua. Mielenkiintoinen, suhteellisen mukavasti kirjoitettu romaani, nuoren naisen kehitystarina. Tarinan kehys on siis varsin tyypillinen afrikkalainen pienehkön lukukokemukseni perusteella. Todentuntuista tarinaa. Laitanpa vihdoin eteenpäin Piikulle.

Tambu on täällä, kiitos!

Alussa kirja tuntui jotenkin liian "tiiviiltä"; sekä kappaleet että luvut olivat mielestäni tavattoman pitkiä. Tarina tempaisi kuitenkin nopeasti mukaansa, ja loppujen lopuksi luin kirjan lähes yhdeltä istumalta. Tapahtumat olivat niin todellisen tuntuisia, että unohdin jossain vaiheessa että kyse ei todellakaan ole omaelämänkerrallisesta teoksesta. Mielenkiintoinen kirja, mukavia lukuhetkiä seuraaville lukijoille ja kiitos Halonhakkaajalle kirjan kierrättämisestä!

Postitan Tambun Rakunalle pääsiäisen jälkeen.

Nr 19 guinaveven Keep them Moving -haasteessa.

*** Edit: postitan 11.4.

Rinki saapui Helsinkiin. Pari rinkiä saapui ennen tätä ja pääsykokeisiin luku on päällä, mutta koetan pitää kirjan luvun kuukauden aikarajassa.

Pahoittelen, että kirja on viipynyt luonani näin kauan. Muut kiireet venyttivät lukemista pahasti, mutta nyt olen valmis ja voin laittaa kirjan eteenpäin.

Kirja oli mielestäni mielenkiintoinen ja avasi uusia maailmoja minulle lukijana. Kuten Piikulla, minullakin oli hetkittäin vaikea muistaa, ettei teos ollut omaelämänkerrallinen. Toisaalta (liekö sitten paljosta elokuvien katsomisesta johtuen) koin tarinan hieman hajainaiseksi, mutta hyvin kirjoitettussa ja mielenkiintoisessa kirjassa se ei loppujenlopuksi ollut kovin häiritsevä asia.

Edit: Niin ja tosiaan, luin kirjan osana kirja jokaisesta maasta -haastettani, maana Zimbabwe.

Sain kirjan tänään postissa. Kiitos! Kirja menee rinkipinon toiseksi.

EDIT 20.8.07

Luin kirjan jo viikko sitten, mikä sekin on aivan liian myöhään. Kirja on jo lähtenyt marja-leenalle. Tämän siitä saa, kun koko kesän vain käy töissä tai nukkuu. Olen maailman huonoin ringittäjä, ja minulle on kohta tulossa Tambun jatko-osa englanniksi (glup).

Kirjaa oli vaikea saada alkuun, koska kerronta lähti viipyilemään menneessä, mutta kuitenkin viitattiin samalla nykyisyyteen ja tulevaan. Kun pääsin kirjaan sisään ja alkoi tapahtua, loppu veti kuitenkin tosi hyvin mukanaan. Pidin siis paljon kirjasta ja minulle tuli pakonomainen halu tietää, miten Tambun käy seuraavassa osassa. Harvemmin tulee luettua Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan sijoittuvia kirjoja, siksikin tämä oli piristävä poikkeus. 1960-luvun Zimbabwen tapakulttuurin kuvaus oli myös kiinnostavaa ja kulttuurien törmäykset.

Book of Notia odotellessa.

Löysin kirjan eilen palatessani kotiin parin kuukauden ulkomaan matkalta. Avomieheni oli varma, ettei kirjaa ole meillä, mutta kirjahyllystä se kuitenkin löytyi. Tarkoituksena oli nimittäin, että hän olisi toimittanut kirjan maailmalla tavatassamme, ja kyllähän hän toikin läjän muita bc-kirjoja. Anteeksi kaikki teille, jotka olette joutuneet odottamaan ja ihmettelemään.Luen kirjan mahdollisimman pian.Näyttää olevan kirjoitettu suurehkoilla fonteilla.

Kirjassa tuli esille, kuinka miehet ja eurooppalaiset alistavat afrikkalaisia naisia. Muutama ymmärtäväinen ajatus sentään miessukulaisille. Hekin ovat vain ympäristönsä kasvatteja. Naiset olivat kirjan keskiössä. Elämää leimaa köyhyys, josta Tambu haluaa opiskella vapaaksi. Tarjoaako koulutus kuitenkaan vapautta vai merkitseekö vain afrikkalaisuutensa kieltämistä? Tarina antoi ajattelemisen aihetta ja oli mukava lukea.

Kuin kirjan osana "Kirja jokaisesta maasta" -haastetta ja lähetän sen pian eteenpäin.Kiitos ringin järjestämisestä halonhakkaajalle.

Kiitos, kirja tuli tänään.

Kiinnostava kirja, jossa rhodesialaista kylä- ja sukuyhteisöä ja lähetysasemaa kuvataan ruohonjuurinäkökulmasta. Kirjassa on minäkertojan lisäksi useita henkilöitä, joista hahmottuu selkeitä persoonallisuuksia. Miljöötä ja tapoja kuvataan tarkasti.
Yksityiskohtaisen selostava kerrontatapa ja hiukan sanoisinko pirtsakka kerrontatyyli eivät välttämättä ole omaa lempilajiani, mutta tässä kirjoittaja tavoittaa niillä mukavasti kertojansa iän ja temperamentin. Nokkela tyttö on varsin uskottava kanssaihmistensä ja heidän keskinäisten suhteidensa havainnoinnissa ja kasvaa pohtimaan ja tekemään omia ratkaisuja elämässään. Haluan lukea myös jatkon.

Kiitos halonhakkaajalle sympaattisen kirjan ringittämisestä!

- ruzena

Kirja tupsahti postilaatikkoon tänään ja oli varsinainen ylläri, kun en enää muistanut tämmöiseen rinkiin liittyneenikään. Mutta otanpa lukemisen alle mielelläni!


EDIT 021107
Nostin tämän lukupinon päällimmäiseksi, koskapa rinkikirjasta oli kyse. Pidin ja en pitänyt tästä kirjasta, se mistä en ehkä pitänyt, oli kerronnan jonkinlainen jahkailu ja raskasvireisyyskin. Kirjan alussa en ikään kuin päässyt tarttumaan tarinaan kiinni.
Se, mistä pidin, on mainittu aikaisemmissakin journal entryissä - elävä ja aito kuvaus zimbabwelaisesta kylä- ja sukuyhteisöstä sekä hyvin omakohtaisen oloinen naisen kehitystarina. On kai tässä pakko olla paljon omaelämänkerrallisia aineksia ?!

Halonhakkaajalle suurkiitos ringistä. Pyrin toimittamaan Margihille pikaisesti.

Kuriirina toimin; yritän toimittaa kirjan Margihille viimeistään ensi viikolla.

Sain kirjan jo eilen, kiitos loistavan kuriirin, joka toimitti kirjan kotiini asti! Kiitos, Tarna! Ja kiitos myös kirjan järjestäjälle!

Kirja menee nyt odottelemaan toviksi vuoroaan, koska rinkikirjoja on pari (vai kolme?) edellä.

Niin se aika vierähtää... anteeksi, kun kesti näinkin kauan ennenkuin kirja pääsi jatkamaan matkaansa. Yli kuukauden sairaalassa olo tietty viivästytti entisestään. Mutta, saatuani kirjan, annoin sen luotettavalle naapurilleni luettavaksi, koska rinkikirjoja oli jonossa. Hän lukikin sen vajaassa viikossa ja piti kirjasta; hän pitää tämän tyyppisistä kirjoista, joissa kuvataan naisen elämää afrikkalaisessa yhteiskunnassa.

Itse myös pidin kirjasta. Kun aloitin lukemisen, niin se menikin sitten nopeahkoon tahtiin. Kuvaukset tämän tytön elämästä ja vaikeuksista saivat välillä niskakarvoja nousemaan (eläydyn helposti kirjan henkilöihin), mutta toisaalta muistin, että emmehän me voi verrata omaa elämäämme afrikkalaisten naisten elämään. Mahdetaanko miesten ja naisten välistä tasa-arvoa tuntea edes sanayhtymänä useimmissa Afrikan maissa.. Mutta Tambuhan onkin määrätietoinen tyttö, joka ikävän sattuman kautta pääsikin kouluun, jonne halusi. Sujuvaa, minulle ainakin sopivaa tarinan kulkua.

Kiitos halonhakkaaja kirjaringistä, jolla pääsen lisäämään yhden kirjan taas maahaasteeseeni :)

Sain kirjan tänään postitse Margihilta, kiitos siitä! Olenkohan minä kovin pinnallinen lukija, kun kansikuvan ja takakansitekstin puuttuminen saivat minut heti tuntemaan pientä pettymystä kirjaa kohtaan??? Mukavaa, että kirjassa oli kuitenkin kirjailijan esittely ja nyt luettuani teidän muiden lukijoiden kommentit, olen ihan innokas aloittamaan kirjan. Edellinen on vähän kesken, mutta yritän lukea kirjan ennen seuraavaa miittiämme, jotta saan kenties kirjan siellä kotiutettua.

No niin, kirja on nyt luettu ja jää odottamaan "kotiutusta"! Ihan mukava lukukokemus oli kansikuvan puuttumisesta huolimatta, kiitos siis halonhakkaajalle tämän kirjan jakamisesta. Kirjan loppu jotenkin jäi pikkuisen ahdistamaan Nyashan tilanteen osalta, sillä eräs tuttavani sairastaa samaa "tautia", mutta muuten en niin ahdistunut Tambun vaikeuksista, sillä päämäärätietoisesti hän tuntui aina niistä selviytyvän. Toivottavasti Nyashallekin kävi hyvin; olisi mielenkiintoista tietää, miten tarina jatkuu...
Joka tapauksessa palautan kirjan takaisin halonhakkaajalle todennäköisesti huhtikuun miitissä!

Kirja on kiertänyt rinkinsä ja palannut kotihyllyyn.
*
Edit 2.9.2013
Vaikka pidinkin tästä kovasti, niin kaikkia hyviä kirjoja ei voi jemmata omaan hyllyyn eli nyt saa tämäkin jatkaa matkaansa maailmalla.

Bc-tapaamisessa jatkoi matkaansa. Hyviä lukuhetkiä!

Kirjat vaihtoivat lukijaa BC-miitissä pizzat kyytipoikana.

Vien kirjan postcrossing-tapaamiseen. Jos kukaan ei kirjaa sieltä ota mukaan, jätän kirjan kahvilaan.