Palava perhonen
8 journalers for this copy...
Journal Entry 1 by Semming from Jyväskylä, Keski-Suomi / Mellersta Finland Finland on Wednesday, March 22, 2006
Takakansi:
Phephelaphi on elämäniloinen nuori tyttö 1940-luvun mustassa zimbabwelaisessa slummissa. Hän rakastuu itseään huomattavasti vanhempaan Fumbathaan, joka on sananmukaisesti kalastanut hänet joesta. Phephelaphin äiti on ammuttu julmasti, mutta silti tyttö kokee elämänsä olevan täynnä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Itsenäinen Phephelaphi luulee hallitsevansa omaa kohtaloaan, mutta slummin rajoittunut todellisuus leikkaa hänen unelmiltaan pian siivet. Tyttö joutuu huomaamaan, että kaikki mitä hän luuli tietävänsä omasta elämästään onkin valhetta. Hän joutuu valitsemaan itsenäisyytensä ja kuoleman välillä. Phephelaphin tarinan kautta romaani paljastaa apartheidin raadolliset kasvot muutaman vuosikymmenen takaisessa Zimbabwessa.
Yvonne Vera on yksi Zimbabwen tunnetuimmista kirjailijoista. Vuonna 1964 Bulawayossa syntynyt Vera on ennen Palavaa perhosta kirjoittanut useita palkittuja teoksia, joista monet käsittelevät apartheidein kammottavaa todellisuutta. Veran lyyrisen eleginen tyyli toimii vastapainona kuvattujen tapahtumien raakuudelle. Intensiivisen ja kauniin kielensä vuoksi Yvonne Veraa on verrattu Toni Morrisoniin. Veran tuotantoa on käännett useille kielille, muun muassa ruotsiksi. Palava perhonen on hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa.
Phephelaphi on elämäniloinen nuori tyttö 1940-luvun mustassa zimbabwelaisessa slummissa. Hän rakastuu itseään huomattavasti vanhempaan Fumbathaan, joka on sananmukaisesti kalastanut hänet joesta. Phephelaphin äiti on ammuttu julmasti, mutta silti tyttö kokee elämänsä olevan täynnä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Itsenäinen Phephelaphi luulee hallitsevansa omaa kohtaloaan, mutta slummin rajoittunut todellisuus leikkaa hänen unelmiltaan pian siivet. Tyttö joutuu huomaamaan, että kaikki mitä hän luuli tietävänsä omasta elämästään onkin valhetta. Hän joutuu valitsemaan itsenäisyytensä ja kuoleman välillä. Phephelaphin tarinan kautta romaani paljastaa apartheidin raadolliset kasvot muutaman vuosikymmenen takaisessa Zimbabwessa.
Yvonne Vera on yksi Zimbabwen tunnetuimmista kirjailijoista. Vuonna 1964 Bulawayossa syntynyt Vera on ennen Palavaa perhosta kirjoittanut useita palkittuja teoksia, joista monet käsittelevät apartheidein kammottavaa todellisuutta. Veran lyyrisen eleginen tyyli toimii vastapainona kuvattujen tapahtumien raakuudelle. Intensiivisen ja kauniin kielensä vuoksi Yvonne Veraa on verrattu Toni Morrisoniin. Veran tuotantoa on käännett useille kielille, muun muassa ruotsiksi. Palava perhonen on hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa.
Journal Entry 2 by Semming from Jyväskylä, Keski-Suomi / Mellersta Finland Finland on Monday, March 27, 2006
Vertaaminen Toni Morrisoniin ei ole täysin turhaa, mutta sanoisin silti että Veran kirjassa juoni etenee verkkaisemmin ja kerronta on tyyliltään rauhallisempaa. Tämä oli ihan hyvä kirja, herkkä lukukokemus, mutta ei niin maata järisyttävää höyryjyräkyytiä kuin Morrisonin kirjat.
Journal Entry 3 by Semming from Jyväskylä, Keski-Suomi / Mellersta Finland Finland on Thursday, March 30, 2006
Sain kirjan eilisessä Oulun miitissä. Lukemisessa saattaa hieman kestää, koska on kymmenisen rinkikirjaa hyllyssä odottelemassa. Yritän kuitenkin saada jossain vaiheessa luettua.
Kirjan lukeminen ja lukemisen sisäistäminen olisi vaatinut, että ajatukset pysyvät juuri lukemisessa. Minun ajatukseni olivat suurimman osan aikaa jossain muualla ja sivun lopussa huomasin aina, etten mista lukemastani mitään. Sitten täytyi vain lukea uudestaan. Loppupuolella kun keskityin lukemiseen, se oli miellyttävää.
En muutenkaan oikean kovasti pitänyt kirjoitustavasta; luultavasti tämä johtuu juuri siitä, etten oikein keskittynyt. Itse tarina oli herkkä ja koskettava ja kuvaukset kaupungista ja elämästä mielenkiintoisia. Kuitenkaan lukukokemus ei ollut parhaita kokemiani.
Laitan kirjan osaksi Kirja Jokaisesta Maasta -haastettani (Zimbabwe).
Kirja jatkaa matkaansa tänään.
En muutenkaan oikean kovasti pitänyt kirjoitustavasta; luultavasti tämä johtuu juuri siitä, etten oikein keskittynyt. Itse tarina oli herkkä ja koskettava ja kuvaukset kaupungista ja elämästä mielenkiintoisia. Kuitenkaan lukukokemus ei ollut parhaita kokemiani.
Laitan kirjan osaksi Kirja Jokaisesta Maasta -haastettani (Zimbabwe).
Kirja jatkaa matkaansa tänään.
Taas pääsen itseäni sivistämään ja piiriäni laajentamaan. En muista lukeneeni zimbabwelaista kirjaa aikaisemmin. Tuli sinne lähetettyä joitakin kirjoja haasteen perusteella ja nyt saan täydennettyä maantieteellistä lukemishaastettani, jahka hoidan rinkikirjat ensin eteenpäin.
Kiitos kirjasta!
Kiitos kirjasta!
Kirjan henkilöiden elämä tuntuu jotenkin vieraantuneelta ja sekasortoiselta ja sitähän se noihin aikoihin varmasti olikin - kuten palestiinalaisilla nykyään.
Toisinaan tunnelma on unenomainen. Jos todellisuus on kovin raakaa, onkin parasta pysytellä mahdollisimman kaukana siitä. Päästää läpi vain sen minkä kestää - jos kestää.
This book counts for Zimbabwe in my my Geographical Challenge
Toisinaan tunnelma on unenomainen. Jos todellisuus on kovin raakaa, onkin parasta pysytellä mahdollisimman kaukana siitä. Päästää läpi vain sen minkä kestää - jos kestää.
This book counts for Zimbabwe in my my Geographical Challenge
Sain kirjan joulukuun miitissä syliini perin yllättäen. Aloin sitten lukea viime yönä unettomuuttani luettuani ensin Märtta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarinan loppuun... Kummat meiningit hiipivät myös uniini.
Kiitos , Perdue. Minua varoitettiin lukemasta kirjaa ennen nukkumaan menoa. Noudatan ohjetta ja jätän odottamaan vapaapäivää.
Vera aloittaa Phephelaphin ja Fumbathan tarinan sadunomaisesti. Liiankin runollisesti ja sadunomaisesti minun makuuni. Tarinan edetessä siitä kuoriutui turha koristeellisuus ja henkilöistä tuli oikeita ihmisiä. Huima tarina. Apartheidin todellisuus oli henkilöiden normaali elinympäristö. Fumathan isän ja 16 muun miehen kuolema kirjan alussa jäi jotenkin irralliseksi muusta tarinasta. Minulle tämä oli enemmänkin kirja miehille alistetusta naisesta kuin rotusorrosta. Phephelaphilla on ollut ja on kohtalotoverinsa kaikkialla maailmassa, myös 40-luvun Suomessa.
Lähtee tänään Aspen72:lle.
Journal Entry 12 by AspenYard from Turku, Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Finland on Tuesday, April 8, 2008
Kiitos, dotdot!
Afrikkalaisen naisen kirjoittamaa kirjaa oli vaikea vastustaa, ja olen iloinen että minulla on nyt tilaisuus se lukea :)
Afrikkalaisen naisen kirjoittamaa kirjaa oli vaikea vastustaa, ja olen iloinen että minulla on nyt tilaisuus se lukea :)
Journal Entry 13 by AspenYard at Turku, Varsinais-Suomi / Egentliga Finland Finland on Saturday, August 3, 2013
Olen aloitellut tätä kirjaa pariin eri otteeseen, mutta jostain syystä en ole jaksanut jatkaa eteenpäin ja loppuun - edes maahaasteen innoittamana. Annan kirjan lähteä reissuilleen pikapuoliin.
Journal Entry 14 by AspenYard at Herrainpäivät in Pori, Satakunta Finland on Sunday, August 11, 2013
Lukuiloa ja mukavia kesäpäiviä!!
Kiinnostava kirja herätti mielenkiintoni ensin otsikollaan ja sitten zimbabwelaisuudellaan. Vähän luin jo matkalla maistiaisia.. "aika käännähtää kuin ilmaan heitetty kolikko"... Kiitos kirjasta, tämähän onkin kiertänyt jo huolella!
Raskasta luettavaa niin aiheeltaan kuin myös kerrontatavaltaan. Jäi sekava ja surullinen olo. Ei tätä kuitenkaan keskenkään tahtonut jättää.
Kirja vapautui tapaamisessa Johto-kahvilassa. Hyviä lukuhetkiä!
Kirja päätyi miitissä minulle, jostain syystä afrikkalaiset kirjat ovat alkaneet kiinnostaa.