Vuonna 1939 kirjoitettu dekkari.

Mielenkiintoinen dekkari. Ei mitään uudenlaista tekniikkaa ja hienostelua, vaan puhdasta päättelyä.

Dekkarit tapaavat tarttua mun matkaan, niin kävi tällekin. Kansikuvassa oleva paksun Keke Rosbergin näköinen mies ei kyllä inspiroi lukemisen aloittamista, mutta toivottavasti siitä huolimatta kirja tulee lähiaikoina luettua.

Lukaisinkin tämän melko nopeasti. Klassikkodekkari, murhaleikki muutttuu todeksi ja epäiltyjen joukko on sangen rajallinen, kaikilla on alibi ja motiiveja lähes jokaisella. Hyvin kirjoitettu ja hyvin suomennettu. Luen kyllä Carria jatkossakin.

"Vain harvat salapoliisikertomukset saavat minut ymmälleni - mutta John Dickson Carrin kirjat kuuluvat poikkeuksetta tähän joukkoon." AGATHA CHRISTIE

Marcus Chesneyn mielestä kaikki todistajat ovat epäluotettavia. Hän haluaa näyttää toteen väitteensä ja järjestää kokeen; todistajien läsnäollessa hän istuu tyynen rauhallisena tuolissaan, kun tummiin pukeutunut mies tulee huoneeseen ja murhaa hänet ... tietysti vain leikinpäin.
Leikki muuttuu äkkiä todeksi: Chesney on todellakin kuollut, kuin kivi. Kaikki epäillyt ovat myös todistajia: jokainen voi taata toisensa alibin, mutta Chesney on ja pysyy kuolleena.
Gideon Fell karjuu, raivoaa, menettää loputkin hiuksensa päästään ... ennen kuin looginen, silti uskomaton totuus selviää.

"Emme halua liioitella, mutta Carr on silti dekkarikirjailijoiden paras." NEW YORK TIMES

Kannen kuva: Marko Tiainen
245 sivua
- -

Kirja tarttui käsiini Arvoitusarkku II:sta ensimmäisen lauseen perusteella koska siinä mainittiin Pompeiji. Ja yllätys yllätys! Tämä ei ilmeisesti kerrokaan historiasta lähes 2000 vuoden takaa vaan on uudempaa asiaa. Vanhasta Pompeijista ennen Vesuviuksen purkausta on kirjoitettu dekkarin tapaisiakin. No, tämä on vähän tuoreemmasti historiallinen kuitenkin. Kiitos kirjasta, Millam!

No, kyllä siinä sentään Pompeijissa oltiin aluksi, etten aivan pettynyt.
hyvänen aika, kirja on kirjoitettu jo ennen syntymääni! Silti ajanhammasta ei juurikaan huomaa, paitsi tietysti flmausvälineissä ynnä muussa tekniikassa. Päättelyä, päättelyä niukasti tihkuvien tietojen perusteella. Tämä on siis klassinen suljetun huoneen mysteeri, vaikka talossa ei ovia lukita ollenkaan.
Sekoitan tämän kirjailijan aina Carter Dicksoniin, jonka tyylistä pidän paljon vähemmän.

This is my # 41 (120) in
"REDUCE MOUNT TBR 2013" Challenge arranged by Dove-i-Libri.

Sinne jäi kirja Kamppiin kaltaistensa seuraan.
Lukuiloa löytäjälle!

This is my # 32 in
"KEEP THEM MOVING 2013" Challenge arranged by Booklady331.