Tämä on ennakkokappale, jonka sain kaveriltani, joka sai tämän jo kesäkuussa. Olin suunnitellut lukevani tämän ennen kirjan tuloa kauppoihin ja vapauttavani "tuoreeltaan". Ja pah! Suunnitelmani eivät onnistu koskaan.

Kustantajan sivuilla kirjaa kuvataan näin: "Räiskyvä romaani kuolemattomasta rakkaudesta. Tämä on tarina Claresta, punatukkaisesta taideopiskelijasta, ja Henrystä, seikkailunhaluisesta ja boheemista kirjastonhoitajasta, jotka ovat rakastaneet toisiaan koko elämänsä. Kun he tapasivat ensimmäisen kerran, Clare oli kuuden vanha, Henry kolmekymmentäkuusi. Kun he menevät naimisiin, Clare on kaksikymmentäkolmevuotias, Henry kolmekymmentäyksi. Mahdoton yhtälö? Ei, vaan totta, sillä Henry on ensimmäinen ihminen, joka kärsii aikasiirtymähäiriöstä: hän tempautuu tahtomattaan nykyhetkestä menneisyyteen tai tulevaisuuteen, varsinkin kokiessaan tunnemyrskyjä. Omista häistäänkin hän katoaa hetkeksi, mutta palaa juhlapöytään, tosin jollain tapaa vanhemman ja aikuisemman näköisenä. Kaikki katoamistemput eivät kuitenkaan suju yhtä mallikkaasti. Syntyy sekä hillittömän hauskoja että sydäntä raastavia tilanteita. Vaikka Clarella ja Henryllä on kestämistä vaikean sairauden aiheuttamissa kommelluksissa, he yrittävät sinnikkäästi elää normaalia nuorenparin elämää. He käyvät töissä, kokkailevat, huvittelevat ystäviensä kanssa ja unelmoivat lapsista. Heidän intohimoinen rakkautensa kantaa heitä yli aikarajojen ja saa heidät lopulta uhmaamaan kohtaloa. Audrey Niffenegger on amerikkalainen kuvataiteilija ja professori, joka opettaa kirjoittamista, graafi sta suunnittelua ja kirjataidetta Chicagossa. Aikamatkustajan vaimo on Niffeneggerin esikoisteos, joka on myyty 25 maahan. Siitä tuli lyhyessä ajassa suusta suuhun -klassikko, joka pysyi viikkokausia bestsellerlistalla sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa. Brad Pittin ja Jennifer Anistonin omistama yhtiö on ostanut romaanin elokuvaoikeudet. "

Edit 11.1.2006: Kirja lähtee liikkeelle rinkinä. Rinki jääköön pieneksi, koska kirja on näytekappale ja tuntuu heppoiselta. En ole varma, kuinka monissa käsissä se kestää. Jotta lunatumkin saisi kirjan käsiinsä vielä edes kohtalaisen tuoreena, toivoisin sen siirtyvän lukijalta toiselle kuukaudessa, puolessatoista.

Sirah, Helsinki
ritao, Hämeenlinna
hetku77, Tampere
em64, Tampere
Kemppu, Oulu
lunatum, Oulu
- takaisin kotiin.

Tämä kirja on varmasti monen mielestä äitelä. Olen lapsesta asti seissyt ikkunassa ja odottanut, että rakkaani tulevat hengissä kotiin. Tähän asti he ovat tulleet, ja koko ajan lähenevät ne päivät, kun ensin yksi ja sitten toiset vuoronperään jäävät tulematta tai minä en voi enää odottaa. Toivoin, että tämä kirja voisi olla totta. Onneksi kirjassa oli myös humoristiset puolensa. En ihmettele, jos kirja on suosittu. Kaikki, mikä saa unohtamaan kuoleman lopullisuuden, on suosittua.

Edit 12.1.2006: Lähtenyt matkaan Sirahille.

Kävin noutamassa kirjan Sanomatalon vahtimestareilta. Kohteliasta ja miellyttävää palvelua heillä. Kiitos, Dotdot!

Kirja ilahdutti minua. Alussa oli hieman vaikea päästä tarinaan sisään aikajänteen vuoksi, mutta pian lukeminen alkoi sujua vauhdilla. En yhtään ihmettele kirjan suosiota! Haluan nähdä elokuvan, kiitos kirjan.


Ritao on ringissä seuraavana ja tänään tapasimmekin pikaisesti Rautatieasemalla hänen tullessaan Helsinkiin. Lukuiloa Ritaolle ja kiitos Dotdotille ringin järjestämisestä!

Sain tosiaan tämän kirjan tänään kun tapasimme Sirahin kanssa. Kiitos siis Sirah ja dotdot! Yritän päästä lukemaan sitä tässä lähiaikoina, kunhan koulukirjoilta ja muilta ehdin. :)

9.4.2006

Olipas koskettava kirja! En tiedä ovatko hormonini jotenkin muutenkin sekaisin, mutta kylläpä liikutuin tuossa kirjan loppupuolella epätyypillisen paljon. Pidin teoksesta todella paljon, eivätkä aikasiirtymätkään haitanneet, kun niihin tottui. Pitipähän ainakin aivot mukana lukemisessa, kun piti aina miettiä, mitä kyseisessä vaiheessa oli jo tapahtunut ja mitä ei. Suosittelen!

Kirja jatkaa kulkuaan, kunhan olen saanut seuraavan lukijan osoitteen.

11.4. Sain kirjan tänään postissa, kiitos Ritao! Olen lähdössä lomamatkalle lauantaina ja sitten on muutto edessä sekä lisäksi rinkikirjoja tulee koko ajan ovista ja ikkunoista. Joten voi siis kestää tovi ja toinenkin ennen kuin ehdin lukea tämän kirjan. Pahoittelen etukäteen.

8.7. Tämä tarina oli mielestäni kaunis, hullu ja koskettava samaan aikaan. Kaikesta elämän raadollisuudesta ja realiteeteistä huolimatta olen siis edelleen toivoton romantikko. Kun pääsin viimein tämän kirjan kimppuun (ne elämän realiteetit pääsivät yllättämään...), luin sen nopeasti, sillä se oli niin mukaansatempaava. Aikasiirtyvät olivat mielestäni olennainen osa tarinaa, joka teki sen erilaiseksi rakkaustarinaksi. Ehkä tämä on kummallinen vertaus, mutta aikasiirtymät olivat Claren ja Henryn suhteen koetinkivi - hieman toisenlainen mitä "normaaleissa" suhteissa. Ehdottomasti haluan nähdä myös kirjan pohjalta tehtävän elokuvan.

Sain kirjan eilen hetku77:lta. Stephanie Plum (osa 12) ehti kuitenkin niukasti edelle, mutta päässen piakkoin tämän pariin.

Lukukokemus oli hieman kaksijakoinen - toisaalta se oli hyvin koskettava ja tenhoava, mutta ajoittain se meni vähän puuduttavan puolelle. Olin oikeastaan yllättynyt, että ajassa loikkiminen ei oikeastaan häirinnyt minua yhtään (vaikka monessa kirjassa se onkin häirinnyt). Parhaimmillaan kirja vei mukanaan niin, että pääsi Henryn mukana aikamatkailemaan. Mutta sitten välillä kirjan ote vain kirposi ja taika katosi. Onneksi ne hetket olivat kuitenkin vähissä ja kokonaisuutena kirja oli hyvä lukukokemus.

Kirja matkaa seuraavaksi kempulle, kunhan saan osoitteen.

Kirja lähti eilen postin matkassa kempulle. Lukuiloa!

Kirja saapui tänään huolellisesti pakattuna. Kiitosta.

Olipas melko erikoinen kirja. Olen samaa mieltä em64:n kanssa lukukokemuksen kaksijakoisuudesta. Välillä kirja vei täysin mukanaan, välillä teki melkein mieli hypätä muutamia sivuja yli. Kun aloin lukea kirjaa, se tuntui jotenkin hölmöltä (saattoi kyllä johtua jostain juuri aiemmin lukemastani tjs.), mutta kyllä tarina siitä sitten lähti sujumaan. Ajassa hyppiminen ei häirinnyt minuakaan, mutta huomasin kuitenkin, että Henryn aikamatkailun logiikkaa (tai sen puutetta) on turha ruveta vatvomaan - menee vain maku koko kirjasta.
Kirjan alkupuoli oli parempi. Koko vauvahässäkkä oli minusta jokseenkin ikävä (vauvat nyt vain eivät kiinnosta minua) ja loppu vähän kurja, vaikka toisaalta en kyllä tiedä millainen sen sitten olisi pitänyt olla. Paitsi että vähän olisi voinut tiivistää. Tällaiseen kirjaan on varmaan vaikea kehittää loppua, joka ei olisi joko imelä tai sitten tylyä "kaikki kuolevat" -tyyppiä.
Henryn ja Claren suhde on varmaan joka romantikon mieleen - hehän olivat kuin luodut toisilleen. Minua kyllä hieman rasittaa se, että aina se on nainen, joka saa uskollisena odottaa, kun mies poukkoilee eri puolilla maailmaa tai tässä tapauksessa aikaa. Clare ei kylläkään jäänyt millään tavalla sivurooliin tässä kirjassa, mikä oli hyvä juttu. En sitten tiedä, onko kirjailija halunnut teoksellaan ironisoida miesten (oletettua) kyvyttömyyttä asettua aloilleen, kuten kirjan sisäkannen esittelyteksti vihjaa.
Täytyy kyllä ihailla Niffeneggerin kykyä kirjoittaa tällaisesta aiheesta näin pitkä kirja ja pitää kaikki juonen langat käsissään. Tarina kun voisi varmaan helposti levitä käsiin.
Kaiken kaikkiaan kirja kannatti kyllä lukea. Jos se nyt ei millekään ehdottomien suosikkien listalleni pääsekään, erikoisuudessaan ja kaikenkestävän rakkauden kuvauksessaan se oli mieleenpainuva lukukokemus.


Kirja matkaa lunatumille mukanani kun palaan Ouluun elokuun lopulla.

Annettu eteenpäin Oulun ekstramiitissä.

Sain kirjan eilisessä Oulun ekstramiitissä. Nyt on hieman luettavaa, joten voi kestää.

Olipa ihana kirja! Aikamatkailu ei häirinnyt ollenkaan, mutta teki kylläkin rakkaustarinasta vähän erilaisen. Syy-seuraus-suhteet olivat kyllä matkailun takia hieman häiriintyneitä ja kummallisia, mutta sekin teki vain lukukokemuksesta mielenkiintoisemman ja laittoi pohtimaan tarkemmin.
Kaikin puoli miellyttävä lukukokemus!

Toimin tässä kuriirina kassilliselle kirjoja, jotka Kemppu toi Oulusta Helsinkiin. Eipä minun varsinaisesti tarvitsisi tehdä kirjoista journal entryjä, kun kerran siirrän ne vain eteenpäin, mutta tykkään jättää jälkeni asioihin. :-) Lisäksi on hauskaa seurata kirjojen matkaa, vaikka olisinkin vain kantanut kirjat paikasta A paikkaan B enkä olisi muulla tavalla osallinen niiden kohtaloon. Nyt saan omaankin sähköpostiin journal entryjä jos ja kun kirjat liikkuvat taas, ja mikäs sen mukavampaa!

Annan kirjan ensi tilassa takaisin Dotdotille.

Kirja tuli kotiin. Kiitos kaikille rinkiä pyörittäneille ja kuriireille.

Edit 29.11.2006: Ajatuskin kirjan lukemisesta uudestaan sai minut nyyhkimään. Ihan näin lääpyksi en ollut itseäni uskonut. Kirja siis muutti käsitystäni itsestäni, eikä mitenkään entistä mairittelevammaksi. En kestä uutta nyyhkyä itseäni. Laitan tämän muutoksen välikappaleen liikkeelle. Osukoon se viattoman ohikulkijan tielle yhtä ennakoimattomasti kuin Henry liikkui ajassa.

RELEASE NOTES:

Vapautan joka päivä ennen joulua hyllystäni yhden kirjan uusien lukijoiden löydettäväksi. Vapautetuista kirjoista muodostuu Bookcrossing-joulukalenterini. Tämä kirja on sen 8. luukku. Kirja löytyy Kampin kierrätyshyllystä noin klo 11.45.
Kuva: Heikki Siltala