Karmea totuus eläimistä
ISBN: 9513114961 Global Overview for this book
3 journalers for this copy...
Takakansiteksti:
"Lue uskomattomia, huvittavia ja ällöttäviä faktoja eläimistä, niiden kyvyistä ja aisteista. Tutustu maailman verenhimoisimpiin eläimiin ja paljasta luonnontieteilijöiden salaisuudet. Voit myös opetella kommunikoimaan hummerin ja gorillan kanssa. Selaile vielä koalan uuvuttavaa päiväkirjaa ja harjoittele latkimaan maitoa kuin kissa.
Sinulla on tosi hauskaa ottaessasi selville:
- Mikä on maailman tyhmin eläin?
- Miten verivampyyrit imevät verta?
- Miten päästä pakoon tiikerin kynsistä?
- Minkälainen sammakko asustaa vessassa?"
***
Luettu lokakuussa 2022
Kirja on lähdössä synttärilahjana sammakkofanille, etukannesta löytyy yksi ja takakannesta kaksi söpöä oranssia yksilöä. Kirjan sisällöstä löytyy muitakin sammakkojuttuja kuin takakannessa mainittu vessasammakko, mutta kirjoittaja on paikoin aika epäreilu näitä kivoja otuksia kohtaan. Tosin kyse on huumorikirjasta, joten ehkä näitä letkautuksia ei ole tarkoitus ottaa niin vakavasti.
Se taitaa kuitenkin olla totta, että Carl von Linné inhosi sammakoita mm. siksi että niillä oli raivokas ilme ja laskelmoivat silmät (s. 10). Ei kovin tieteellisiä kommentteja luonnontieteilijältä. Harmi, että kirjassa ei mainita sitä nykytieteen faktaa, että sammakoiden näkökyky on niin tarkka, että ne pystyvät erottamaan yksittäisiä fotoneja eli valohiukkasia ja ne sentään ovat alkeishiukkaisa!
Sammakoiden silmistä kerrotaan kyllä sellainen kerrassaan mielenkiintoinen tieto, että ne käyttävät silmämuniaan isojen hyönteisten syömisessä. Isojen saaliiden nielemistä nimittäin helpottaa, kun painetta suussa lasketaan ja se tapahtuu painamalla silmämunat pään sisään. (s. 123)
Omien kokemusten perusteella sammakoilla on tarkka kuulo tai ne ovat herkkiä havaitsemaan tärinää, en tiedä kummasta on kyse. Meillä ojassa kurnuttaa aina keväisin sammakoita, mutta ne ovat tosi arkoja. Kun kävelee ojan luo, kuulee kyllä että niitä siellä on, mutta juuri kun on tulossa niin lähelle, että ne näkyisivät, pulahtavat ne alta aika yksikön pohjamutaan, missä ne ovat ihan liikkumattomina ja hiljaa. Jos jaksaisi odottaa ojan penkalla itsekin ihan liikkumatta tarpeeksi pitkään, uskalautuisivat ne taas ylös, mutta itsellä alkaa paikkoja kolottaa, jos pitää niin pitkään olla ihan paikallaan. Ja ne ovat todella tarkkoja pienellekin liikkeelle. Kiva niitä olisi katsella, mutta hyvä että pääsee edes kuulemaan että ne ovat siellä.
Sammakoilla ei taida olla ongelmia paikallaanolon kanssa. "Eräs sammakkolaji istuu liikkumatta heiluttaen vain yhtä varvastaan. Tämä jatkuu, kunnes hyönteinen tai pikkuotus tulee lähemmäksi luullen varvasta joksikin makupalaksi. Erehdys. Ruoka-aika kyllä on, mutta sammakon ruoka-aika." (s. 80)
Muistakin eläimistä kuin sammakoista löytyy hauskoja tiedonmurusia. Partakorppikotkista kerrotaan, kuinka ne tiputtelevat luita korkealta ilmasta kallioihin, jotta luut särkyisivät ja ne pääsisivät herkuttelemaan luuytimillä. Toisinaan ne ottavat mukaansa kilpikonnia, joita sitten tiputtelevat korkeuksista, osuen jopa epäonnisiin vuorikiipeilijöihin. (s. 124) Tästä tulee mieleen yksi suosikkielokuvistani, Magnolia, missä taivaalta sataa sammakoita :)
Released 1 yr ago (10/22/2022 UTC) at Syntymäpäiväryhmä, Birthday present -- Controlled Releases
CONTROLLED RELEASE NOTES:
Mutta ei ne sammakot kovin kauaa veden alla piileksi, varsinkaan keväisin. Viitisen minuuttia kun maltat istua ojan penkalla paikoillaan siten, ettei varjosi piirry veden pintaan, niin kurnuttajat kyllä tulevat takaisin näkyviin. Nimimerkillä Eräänkin-kerran-lammen-rannalla-istuskellut-sammakkofani :)
Kampa liittyi langustien kieleen. Kirjan mukaan sormella kampaa raaputtamalla voi jutella langustien kanssa. Hidas raaputus = on turvallista syödä, nopea raaputus = äkkiä piiloon, hai lähettyvillä.
Released 10 mos ago (7/21/2023 UTC) at BookCrossing Meet-Up, A Bookcrossing member -- Controlled Releases
CONTROLLED RELEASE NOTES: