Pirkkalan kierrätyskeskuksen löytöjä.

Tammen BON-pokkari 2014, 212 sivua. Ruotsinkielinen alkuteos Maresi. Krönikor från Röda klostret.

Takakannesta:

"Ravisuttava tarina kotimaiselta fantasian mestarilta!

Punainen luostari on naisten ja tyttöjen yhteisö ja turvapaikka, jossa kaikki saavat kehittää itseään taipumustensa mukaisesti. Nuori Maresi on jo huomannut, että häntä kiinnostavat eniten kirjat ja lukeminen, uuden oppiminen. Eräänä päivänä luostariin saapuu säikähtäneen oloinen nuori tyttö, Jai. Vähitellen selviää,
mitä Jai pelkää ja miksi hän on luostarin paennut.

Hurja tapahtumasarja alkaa siitä, kun suuri purjelaiva ilmestyy horisonttiin? Maresin ja hänen tovereidensa neuvokkuus ja rohkeus pannaan kovalle koetukselle. He joutuvat yhdistämään voimansa äärimmilleen puolustaessaan ihmisen itsemääräämisoikeutta."

En yleensä itse lue fantasiaa enkä oikein enää nuortenkirjojakaan, mutta tämän halusin lukea itsekin. Ehkäpä tuo mainittu Finlandia Junior -voitto vaikutti asiaan. Maresin tapahtumaympäristöstä, kielestä sekä kirjan muodostamasta kasvutarinasta ihan sitten tykkäsin. Toisaalta tämä kirja ei kuitenkaan aiheuttanut houkutusta lukea lisää fantasiaa.

Nyt kirja matkaa toivelistayllärinä Joikalle, ole hyvä!

Ei ole minunkaan mukavuusalueella, mutta haluan kehittyä lukijana ja koska kälyni vinkkasi jouluna tätä. Kiinnostaa myös tietää millainen kirja voittaa Finlandia Juniorin. Kiitos Bookgeo!

Aluksi ajattelin että tämä ei nyt ollut ollenkaan mun juttu, mutta siinä puolivälin jälkeen alkoi tapahtua yllättäviäkin asioita, ja juoni muuttui kiinnostavaksi. Loppu toi myös yllätyksiä. Naisnäkökulma tarinassa oli plussaa, ja ainakin tämä oli jotain uutta minulle. Tässä tarinassa fantasia oli suljettua, ja nyt kun ajattelen asiaa, en ehkä olekaan lukenut sellaista ennen. Aina on ollut jokin linkki "oikeaan maailmaan". Tämähän nyt lähinnä kielii siitä kuinka vähän olen oikeasti lukenut fantasiaa. Seuraavaksi voisin kokeilla aikuisten fantasiakirjallisuutta. Kiitos lukukokemuksesta! Tässä lukukokemuksessa on epätodellisuutta samoin kuin vallitsevassa nykytodellisuudessamme. Luostarin eristäytyneisyys tuli minulle läsnäolevaksi ehkä toisella tavalla kuin jos olisin lukenut kirjan pari kuukautta sitten.

Lyötynpuiston piknik-miittiin.

Kiitos kirjasta ja miitistä! Olipa kiva tavata piiiitkästä aikaa! :)