1960-luvun lopun kesät olivat kauniita ja aurinkoisia, avioliitto tuore ja ihana. Pieni boheemius tärkeää, ystävät läheisiä ja yöt kiihkeitä. Kunnes jotakin tapahtui, rakkaus loppui, mies löysi uuden suhteen ja alkoi rankka eroprosessi. Taistelu lapsista ja tapaamisoikeuksista, miehen uuden vaimon kummallisuudet ja oman elämän repeäminen sekä hallitsemattomuus. 1970-luvun puolivälissä alkoi erohelvetti, joka jatkui päivästä päivään ja vuodesta toiseen.

Tavallaan tämä on jokapäiväinen tarina. Rumaksi ja lähes sietämättömäksi asian tekee lasten käyttäminen välineenä ja taistelukeinona avioeron eri tilanteissa, toisen vanhemman mitätöinti ja vallankäyttö, jopa harvinaisen kekseliäs pelottelu. Selväksi käy, että avioerosta kärsivät kaikki, eniten lapset. Lasten tuskaisia ajatuksia ja pelkoja käydäänkin läpi ahdistavan tarkasti. Tapaamisoikeudet, eri vaatteet ja ruokavalio ”toisessa kodissa”, minuuttiaikataulut ja erilaiset kasvatusmetodit saavat pienen Saran välillä lähes luhistumaan, mutta kuitenkin pitämään huolta pikkuveljestään.

Lukuhimon iskiessä miittipöytä on aina varma valinta mielitekojen täyttämiseen. Tule ja nappaa kirja mukaasi!

No minähän sen nappasin.
Laura Honkasalo on varma valinta.

Kirja jäi Ikaros patsaalle.
Hyviä lukuhetkiä löytäjälle