Kustantajan nettisivuilta:

"Syntitaakka on odotettu, kuudes Fredrika Bergman -jännitystarina Ruotsin dekkarikuningattarelta, Kristina Ohlssonilta.

Miestä on ammuttu rintaan. Hän lojuu nojatuolissa takkatulen loimeessa. Kuolleena. Mutta miksi ihmeessä hänellä on pikkusormessaan tyttärensä vihkisormus?

Toisella puolen kaupunkia hautausurakoitsija etsii veljeään. Veljeä, jota kukaan muu ei tunnu kaipaavaan ja joka pahimmassa tapauksessa on lopullisesti menetetty.

Samaan aikaan perheenäiti yrittää pitää tilannetta jotenkin hallinnassa miehensä muuttuessa päivä päivältä vaarallisemmaksi. Aika käy vähiin ja naisen on yhä vaikeampaa suojella itseään ja lapsiaan.

Siviilitutkija Fredrika Bergman ja rikospoliisi Alex Recht oivaltavat tapausten yhteydet ja heidät vedetään mukaan tapahtumien pyöritykseen jossa vanhat synnit palaavat muistuttamaan itsestään. Joku tahtoo oikaista vääryyksiä ja jättää Alexille nimettömiä viestejä. Mutta kuka?

Rikoksentekijä näyttää aina olevan askelen edellä.

Syntitaakka on intensiivinen ja jännittävä rikosromaani, jossa kaikki mikä kerran kätketään palaa vielä päivänvaloon."

WSOY, 2017.
Ruotsinkielinen alkuteos: Syndafloder (2017)
Suomentanut Laura Beck

Fredrika Bergman -sarja on ollut yksi suosikeistani pohjoismaisten dekkareiden joukossa. Tarina oli intensiivinen ja jännittävä, mutta loppu vähän 'lässähti'. Ohlsson on kyllä vertaansa vailla juonikuvioiden kehittelijänä!

Tämä oli tarjolla miittipöydässä ja katosi jonkun crossarin kassiin niin nopeasti, etten nähnyt, kuka on Syntitaakan seuraava lukija :)

Minähän sen nappasin. Tykkään kovasti näistä Ohlssoneista ja Fredrika Bergman on ihastuttava päähenkilönä.

Tämä oli kirjalijan jälkisanojen mukaan viimeinen Fredrika Bergman -kirja. Sääli, sillä olen tykännyt tästä sarjasta enemmän kuin Martin Brenner -sarjasta.
Kirja oli ihan hyvä ja jännittävä, mutta loppu ei ollut mielestäni onnistunut.

Kuninkaankulmaan jäi odottamaan uutta lukijaa. Jännittäviä lukuhetkiä.