Kuvaus:
Lumilapsi-kirjallaan ihastuttaneen Eowyn Iveyn toinen romaani herättää eloon Amerikan alkuperäisasukkaiden myytit ja Alaskan karun ja kauniin luonnon.
Kiehtova ja hyytävä tarina rakkaudesta, seikkailusta ja selviytymisestä.
Everstiluutnantti Allen Forrester saa vuonna 1885 elämänsä mahdollisuuden, kun hänet määrätään johtamaan retkikunta Alaskan Wolverinejoen yläjuoksulle. Vaarallinen reitti on avain Alaskan luonnon valtaviin rikkauksiin, joiden kutsu houkuttaa seireenin lailla jokaista korpimaassa omaa onneaan etsivää. Kaikki yritykset kesyttää koskematon erämaa ovat kuitenkin tähän asti päättyneet traagisesti armottomien olosuhteiden edessä. Forrester ja hänen raskaana oleva vaimonsa Sophie joutuvat eroon toisistaan, kun Allen johdattaa retkikuntansa kohti tuntematonta. Seikkailuja janoava Sophie ei odota yksinäistä vuotta armeijan parakkien vankina innolla. Pian käy kuitenkin ilmi ettei Allen ole ainoa, joka joutuu kamppailemaan petollisia olosuhteita vastaan. Kumpikaan ei voi aavistaa, että erossa vietetty vuosi tulee vaatimaan heiltä molemmilta kaiken rohkeuden ja kestävyyden, aina viimeiseen pisaraan asti.
******************
Päivitys 6.9.18
Kirjailija on todella onnistunut luomaan hyvin todentuntuisen tarinan. Ainakin minulla oli koko ajan tunne, että luen oikeiden olemassaolleiden henkilöiden kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä. Valokuvat vielä vahvistivat tunnetta. Välillä hyppely ajasta toiseen häiritsi samoin kuin &-merkin käyttö tekstissä. Mutta nuo ovat pikkuseikkoja, muuten hieno lukukokemus!

Flowerille PKS-miitissä 11.9.18.

Kiitokset toivelistakirjasta, Tyrnimarja!

*Varattu Taryalle*

Luin Eowyn Iveyn Lumilapsen vuonna 2017 ja pidin siitä tosi paljon, joten odotukset olivat korkealla tämänkin kirjan suhteen. Ei tämäkään kirja huono ollut, mutta ei mielestäni kuitenkaan yhtä hyvä kuin Lumilapsi. &-merkin käyttö tekstissä oli todella outoa ja kesti pitkään tottua siihen. Tässä kirjassa oli mielenkiintoinen rakenne: kirjeitä, päiväkirjaa, valokuvia ja erilaisia dokumentteja, jotka lisäsivät todentuntuisuutta. Kuitenkin kokonaisuutena tarina oli mielestäni liiankin pitkä ja kieltämättä lukeminen välillä hieman kyllästytti - kesken en lukemista kuitenkaan jättänyt, sillä kiinnosti tietää, että millainen loppu on.

Saka74 lupasi kuriroida kirjan Taryalle johonkin miittiin mihin sattuvat yhtä aikaa. Hyviä lukuhetkiä Taryalle ja kiitokset kuriirille!

Sain Iveyn kirjan tämän illan vakiomiitissä Musiikkitalolla, kiitokset Flower78:lle sekä kirjaa roudanneelle Saka74:lle! Onpas se melkoinen tiiliskivi! Tykkäsin Lumilapsesta peräti kymmenen tähden edestä - harvoin edes arvostelen kirjoja tähdillä ja se kerta taisi olla ainoa, kun olen antanut täydet kymmenen tähteä ;) Onneksi Lumilapsen lukemisesta on jo reilut viisi vuotta, luin sen joulukuussa 2013, joten en varmaankaan tätä pysty siihen vertailemaan..