Sepon ja Soilikin lapsuus on kulunut yhteisissä leikeissä syrjäisen Sääskiveden körttipitäjän pappilassa. Seppo on pappilan piian poika ja Soilikki papin tytär. Nuoret päätyvät yhteen, mutta molempien loppuelämän ylle luo synkän varjon rovasti Rantasen isäjumalainen auktoriteetti. Pappilan rauhaisa idylli kätkee taakseen kammottavan salaisuuden.
Mesimarjani, pulmuni, pääskyni on järkyttävä kuvaus insestistä ja sen tuhoisasta vaikutuksesta uhrin persoonallisuuteen ja tasapainoisen elämän mahdollisuuksiin. Kirjailija kuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä sekä keski-ikäisen miehen ahdistusta realistisesti, rohkeasti, jopa raadollisesti. Romaani on myös vetoomus ihmisjärjen puolesta uskontoa ja erityisesti kiihkouskovaisuutta vastaan. Samalla se piirtää havainnollisen kuvan siitä mullistuksesta, jonka suomalainen yhteiskunta on kokenut 1950-luvulta tähän päivään tultaessa.

Kirja etsii kuriiria Kesäpäiviltä!

Tällainen helmi päätyi käsiini tänään miitistä, kiitos pippis! Ja kiitos kuriiri, kuka lienetkin! :)