Virosta tehdään neuvostomaata. On 1950-luvun ensimmäinen talvi ja maailma rakentuu uudenlaiseksi: uusi valta, uusi järjestys, uusi tekniikka. Vanhaa aikaa ovat virsiä laulava isoäiti, pihlajamarjahillo, hyllyjen pitsireunaiset paperit, autiot talot hylättyine tavaroineen ja ihmiset, joista ei enää puhuta. Isä tuo moottoripyöränselässä uden ajan, repusta löyty kamera, radio ja mekkokankaat.

Uuden ja vanhan maailman rajalla kasvaa pieni tyttö, viisivuotias, joka muovaa niiden aineksista omaa maailmaansa, oman elämänsä perustaa.

Alekirjana joskus ostettu, mutta jäänyt lukematta ja jatkaa nyt matkaansa bc-kirjana.

Vähän jo bussissa lueskelinkin tätä kirjaa,jonka nappasin miitissä.

Pidin kirjasta erittäin paljon. Lapsen näkökulma maailmanmenoon oli aivan mahtava pelkoineen ja tunnelmineen. Ja todellinen. Näin viisivuotias näkee maailman. Ja luonnon- ja ajankuvaus oli myös realistista ja samalla kiehtovaa kieltä.

Hyviä lukuhetkiä löytäjälle.