Alkuteos Lāčplēsis – Latvju tautas varonis (1888). Latvian kielestä suomentanut Edgar Vaalgamaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 488. Helsinki : SKS 1988.
Kansi: Janis Rozentālsin (1866–1915) pastelli esittää karhunkaatajaa lumotulla saarella, missä sankari vapauttaa kiviksi noidutut merenkulkijat (ks. Viides laulu). – Maalauksen koko: 22x30 cm. Prof. Anto Leikolan kokoelma. Valok. Matti Ruotsalainen. Kannen suunnittelu Jori Svärd.


Takakansi:
Nuorukaiseksi poikanen varttui —
sinut Vaideluots miniulIe antoi!
Karhunkaataja nimesi olkoon,
nimi jää muistoksi päivästä tästä,
kun sinä pelastit taattosi hengen
ensimmäisenä sankarityönä.
Kirmaavan varsan, satulan oivan,
painavan miekan huomenna annan,
keihään ja hopeakannukset, kilven,
näädännahkaisen korean lakin.

Etulieve:
KARHUNKAATAJA
Karhunkaataja-eepos perustuu latvialaisiin kansan tarinoihin voimamiehestä. Eepoksessa hän on muuttunut kansallissankariksi, joka urhoollisesti taistelee vieraita maahantunkeutujia vastaan. Sankarin historiasta kertovat tapahtumat ajoittuvat 1200-luvulle, liiviläisten ja latvialaisten historiassa ratkaisevaan vaiheeseen, jolloin ristiretkeläiset ja kalparitarit valloittivat Baltiaa. Eepoksen kantavana ajatuksena on pienen kansan vapauden ja oikeudenmukaisuuden kaipuu.

Takalieve:
ANDREJS PUMPURS
Andrejs Pumpurs (1841–1902) syntyi ja kasvoi Latviassa Väinäjoen varrella, kävi seurakuntakoulun Lielvardessa ja perehtyi kotimaahansa ja sen historiaan mm. kierrellessään maanmittarina. Hän osallistui Serbian vapaustaisteluun turkkilaisia vastaan ja palveli upseerina Venäjän armeijassa. Pumpurs kirjoitti kansallishenkisiä runoja ja kertomuksia. Karhunkaataja-runoelma on hänen pääteoksensa.

Andrejs Pumpurs englanninkielisessä Wikipediassa
Lāčplēsis suomenkielisessä Wikipediassa
Andrejs Pumpurs: Karhunkaataja Mari A:n kirjablogissa