Takakannesta:

"Porin Teatterissa harjoitellaan August Strindbergin Kuolemantanssia. Pääosaan on kutsuttu Suomen paras näyttelijä Kaarlo Aroma Helsingistä. Muissa rooleissa ovat kaupungin oma tähti, temperamentikas Stella Berg sekä Antero Hakala, jolle päärooli oli aiemmin luvattu. Näytelmän ohjaa Turkan koulun käynyt Yrjö Saarela, lavastajana vierailee puolalainen Adam Kowalski.
Ensi-ilta on lähellä. Harjoituksissa vallitsee tavanomainen kaaos. Valmistavasta kenraalista ei ole tulla mitään. Mutta ensi-illassa kaikki on paikallaan, loppuun asti hiottua. Esiripun sulkeuduttua yleisö istuu hievahtamatta pitkään. Sitten puhkeavat aplodit, joilla ei tunnu loppua olevan.
Kuolemantanssin kunniaksi lämpiöön järjestetty cocktail-tilaisuus sujuu hilpeästi. Kunnes, suurimman osan kutsuvieraista poistuttua, tapahtumat saavat dramaattisen käänteen. Pimeästä katsomosta kuuluu vertahyytävä huuto ja kummallinen mätkähdys. Joku on kuollut, esittänyt viimeisen roolinsa. Portaikosta löydetään tajuton Krisse Karpalo. Ja vielä samana yönä paikalla hälytetään Helsingistä komisario Antti Karpalo…"

Viimeinen rooli jäi Liisa Nevalaisen viimeiseksi kirjaksi. Sen tapahtumat sijoittuvat jälleen kerran teatteriin; tunsihan näyttelijänäkin työskennellyt Nevalainen sen maailman hyvin. Aika ennalta-arvattavahan tämä oli, syyllistä ei ollut vaikea arvata. Ei ehkä parasta Nevalaista, mutta ihan ok luettava kuitenkin.

Täysin minulle tuntematon kirjailija ja kirja, mutta teatterimaailma kiinnostaa. Sopisi välipaladekkariksi.