Takakansi:

Rikostarkastaja Fabian Risk tutkii oikeusministerin merkillistä katoamista Tukholman valtiopäiviltä: riitaisan istunnon jälkeen ministeri ei koskaan astu ulkopuolella odottavaan autoon. Risk joutuu mittavan sumutuksen kohteeksi, mutta samassa sumussa hapuilee Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo. Risk ajautuu yhä syvemmälle korkean tason salaliittoon, joka osoittautuu kylmäävämmäksi kuin kukaan osasi aavistaa. 

Tavoilleni uskollisena luen kaikkia kirjoja ihan sekalaisessa järjestyksessä. Tämä oli siis viimeinen teos, joka minulla oli Ahnhemilta lukematta. Nämä ovat vähän liian raakoja minun makuuni, mutta kuitenkin sen verran hyviä ja koukuttavia, että pitäähän ne lukea. Pian on näköjään ilmestymässä neljäs kirja tätä sarjaa. Suomennosta tai englanninkielistä versiota saanee vielä odottaa.

Jännittäviä lukuhetkiä miittiin tarjolle!

Dekkarien ystävä ei pystynyt vastustamaan houkutusta, eli kiitos kirjasta!

Tämä ei ollut ihan yhtä hyvä kuin edeltäjänsä Pimeään jäänyt – paitsi että tässäkin kuunneltiin The Curea! Taisi olla jopa ensimmäistä osaa raaempi. Hapankorppu, Kallen mätitahna ja punasipuli kuulostaa hyvältä yhdistelmältä, pitääpä kokeilla joskus!

Kolmas osa odottaa hyllyssä, mutta sitä en taida lukea näiden kahden ensimmäisen kanssa putkeen. Tarvitaan vähän vaihtelua väliin.

Matkustan ympäri maailmaa -lukuhaaste: Israel. Tuttu paikka, sillä olen lapsena asunut siellä vuoden verran. Kaikki raamatusta ja historiasta tutut paikat koluttiin, osa moneen kertaan. Kävin jokusen kuukauden jopa paikallista hepreankielistä kouluakin.

Onnea, olet löytänyt vapauttamani kirjan! Se on nyt sinun – voit pitää sen, antaa tuttavallesi tai vapauttaa edelleen. Kiitos kun ilmoitit löytäneesi kirjan! Jos haluat, olet tervetullut liittymään BookCrossing.comiin.

Hyviä lukuhetkiä!

P.S. Tervetuloa suomenkieliselle keskustelufoorumille!

Otin Fregatista, kun oli ainoa vähänkään kiinnostavan oloinen BC-kirja. Tämä on kyllä seikkaillut välillä jossain muuallakin, sillä kesällä kävin useampaan otteeseen Fregatin hyllyllä, ja silloin tämä ei ollut siellä.

Tuli luettua, melkoinen. Teksti kyllä kulkee, 650 sivua meni yhdessä illassa ja aamussa. Melkoista raakuutta, mutta sitähän Israelin politiikkakin paljolti on. Muistelisin lukeneeni toisenkin Ahnhemin, mutta julkaisulistansa silmäily ei ainakaan heti paljastanut vastausta.