Sain kirjan ostosten kylkiäisenä Kirjan ja ruusun päivänä 23.4.2018 Suomalaisessa kirjakaupassa.
Tuli ahmittua yhdessä päivässä. Taattua Lehtolaista.

Miittiin tarjolle

Mikäs Lehtolainen se tämä on, katsoin miitissä, kunnes hoksasin. Kiitos kirjasta! Oli mukava nähdä piiiitkästä aikaa! :)

Onneksi olkoon, olet löytänyt BookCrossing-kirjan!

Toivottavasti pidät kirjasta ja ilmaisesta BookCrossing-sivustosta. Ole kiltti ja tee merkintä, jossa kerrot, mistä löysit kirjan. Jos luet sen, olisi myös kiva kuulla, mitä pidit kirjasta. Luettuasi kirjan voit joko pitää sen omassa hyllyssäsi tai antaa sen jatkaa matkaa.

Jos päätät liittyä BookCrossing-sivustolle, pääset myös itse seuraamaan kirjan matkaa ja lukemaan uusien lukijoiden ajatuksia tästä kirjasta.

Hyviä lukuhetkiä!

P.S. Tervetuloa suomenkieliselle keskustelufoorumille http://www.bookcrossing.com/forum/30

Tämä Lehtolainen tuli epähuomiossa mukaani Haapajärveltä. Kirjassa oli kyllä päällä "taavina"-tarra, miten lieneekään joutunut kirjakassiini.. No, taavina on tulossa ensi kuussa etelään ja saa kirjan silloin :)

Kun tilaisuus kerran tarjoutui, vedin välistä ja otin kirjan junalukemiseksi Jyväskylään :) Aika mielenkiintoinen tarina tässä ohuessa kirjassa olikin! Palak paneer on muuten minunkin lempiannokseni intialaisravintoloissa :)

Heti alussa huomasi, että kirja on uutta tuotantoa, sillä siinä viitattiin Turun tapahtumiin. Muuta ei asiasta sanottu, mutta jokaikiselle on ikävä kyllä selvää, mitä sillä tarkoitettiin :(

Pari epäloogisuutta olin tarinassa huomaavinani, ensinnäkin iän myötä ei tarvita kauko- vaan lähi- eli lukulaseja ;) Toisen kerran tarina töksähti Jensenien perhekuvioista, neljästä vanhemmasta ja neljästä lapsesta kerrottaessa. Tarkoitus oli kaiketi korostaa, että homo- ja lesbopariskuntien lapset elävät ihan tavallista, onnellista elämää, ja tässäkin kaikki neljä vanhempaa olivat hoitaneet lapsia. Siihen sopi hiukan huonosti lausahdus, että lapselle riittää yksikin rakastava vanhempi :P

Kovin uskottavaa ei myöskään ollut se, että kaiken alkusähläyksen, poliisitutkinnan ja vainajan paareilla siirtämisen jälkeen ruumiin ääriviivat edelleen näkyisivät jäkälään painuneena ;)

Joitakin kirjoitusvirheitä kirjaan oli jäänyt, esimerkiksi vaarasta oli tullut vara ("Perheen joutuminen varaan minun takiani.."). Niin ja sitten aloin ihmetellä Kallio&Sarkela-pariskunnan ikää, kun Antti mainitsi olleensa jonkun kanssa parhaat kaverit jo kansakouluvuosina. Minäkin sentään menin aikoinani peruskoulun 1. luokalle, tosin jos oikein muistan, niin pk-seutu oli viimeisiä peruskoulujärjestelmään siirtyjiä. No, aina aulis Google kertoo: "Peruskoulujärjestelmään siirtyminen toteutettiin koko maassa pohjoisesta alkaen asteittain vuodesta 1972 alkaen, ensimmäisenä se toteutettiin Lapin läänissä. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirtyivät pääkaupunkiseudun kaupungit Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa vuonna 1977." Sarkela on siis tässä kirjassa 55-60-vuotias?!

Edit: Yllä olevassa kuvassa junamatka Jyväskylään on alkamassa :)

Ja sitten taavinalle huomisessa Dixi-miitissä :)

Heh, Haapajärveltä Helsingin kautta Raaheen, kiitos! :)

Enpä ollut aikoihin Lehtolaista lukenut, tämä oli oikein mukava välipaladekkari. Itse asiassa Maria Kallio -kirjoja en ole lukenut kovinkaan montaa, ehkä vain sen Ensimmäisen murhan, jonka tapahtumiin tässä kirjassa useaan kertaan viitattiin sekä Kuparisydämen, joka sijoittuu fiktiiviseen Arpikylään. Arpikylä mainittiin tässäkin jonkun kerran. Marian perhe oli kasvanut, täytynee joskus lukea niitä välistä jääneitä kirjoja.

Taryan Kahavia Halapahallin kassisa -haasteeseen tästä saisi Suomen kunnista ainakin Vesannon (Lehtolaisen syntymäpaikka) tai Outokummun (asuinpaikka) eli Arpikylän :)

Heh! Kirja Haapajärvellä :). Messuilta mukaan.

Leena Lehtolaisen Maria Kallio-kirjat ovat tuttuja, ainakin ensimmäiset olen lukenut aikoinaan. Ihan mukava välipala tämä kirja oli. Jännästi välillä kertojana myös muut perheenjäsenet. Metsässäkin oltiin, kun Antti harrasti metsästystä, joten Helmet-haaste etenee jälleen.

Eteiseen esitehyllylle.