Perillä kello kuusi
by Laura Honkasalo | Literature & Fiction | This book has not been rated.
ISBN: Global Overview for this book
ISBN: Global Overview for this book
2 journalers for this copy...
Kustantajan sivuilta:
"Kesä 1966 – maailma avautuu, rakkaus vapautuu. Kenenkään huomaamatta kahden helsinkiläisnaisen elämä muuttuu peruuttamattomasti.
Nelikymppinen Vuokko on viettänyt edustusrouvan elämää. Lasten aikuistuessa elämään hiipii tyhjyys. Kun hän kohtaa toistakymmentä vuotta nuoremman Martin, tyhjyydessä leimahtaa kipinä.
Aune on tehnyt itsensä korvaamattomaksi työpaikalla ja vaiennut tunteistaan. Ankara velvollisuudentunto on ollut papin tyttärelle itsestäänselvyys lapsuudesta asti. Kun Aune uskaltautuu muodikkaalle Kanarian-matkalle, elämään avautuu uusia näköaloja."
***
Sain äidiltä BC-tarkoituksiin.
"Kesä 1966 – maailma avautuu, rakkaus vapautuu. Kenenkään huomaamatta kahden helsinkiläisnaisen elämä muuttuu peruuttamattomasti.
Nelikymppinen Vuokko on viettänyt edustusrouvan elämää. Lasten aikuistuessa elämään hiipii tyhjyys. Kun hän kohtaa toistakymmentä vuotta nuoremman Martin, tyhjyydessä leimahtaa kipinä.
Aune on tehnyt itsensä korvaamattomaksi työpaikalla ja vaiennut tunteistaan. Ankara velvollisuudentunto on ollut papin tyttärelle itsestäänselvyys lapsuudesta asti. Kun Aune uskaltautuu muodikkaalle Kanarian-matkalle, elämään avautuu uusia näköaloja."
***
Sain äidiltä BC-tarkoituksiin.
Ihana, ihana kirja!
Pidän Honkasalon tyylistä ja tavasta kuvata aikakautta ja miljöötä ja samalla henkilöhahmojen sisäistä elämää. Elin todella vahvasti mukana sekä Vuokon että Aunen vapautumisessa.
Tarinassa oli myös paljon tuttuja paikkoja (Hekarin Ribistä myöten) ja ennen kaikkea yhtymäkohtia oman elämäni ihmisiin ja tapahtumiin (keskeisimpänä tietysti se, että rakennusalan yrittäjänä elämäntyönsä tehnyt ja 90-luvun alun lamassa itsekin lamaantunut isäni kuoli hiljattain). Ne toivat palan kurkkuun ja kyyneleen silmän monessa kohdassa.
Lämmin lukusuositus!
Pidän Honkasalon tyylistä ja tavasta kuvata aikakautta ja miljöötä ja samalla henkilöhahmojen sisäistä elämää. Elin todella vahvasti mukana sekä Vuokon että Aunen vapautumisessa.
Tarinassa oli myös paljon tuttuja paikkoja (Hekarin Ribistä myöten) ja ennen kaikkea yhtymäkohtia oman elämäni ihmisiin ja tapahtumiin (keskeisimpänä tietysti se, että rakennusalan yrittäjänä elämäntyönsä tehnyt ja 90-luvun alun lamassa itsekin lamaantunut isäni kuoli hiljattain). Ne toivat palan kurkkuun ja kyyneleen silmän monessa kohdassa.
Lämmin lukusuositus!