Takakannesta:

"Sini ja Eeva ovat kerrostalonaapureita. 35-vuotias Sini hoitaa työkseen mummoja terveyskeskuksen vuodeosastolla ja elää jatkuvaa häähuumaa - sulhasta hänellä ei tosin ole. Kuusikymppisellä Eevalla sen sijaan on nirppanokkainen rotukissa Kyllikki, ja hän on leskeksi jäätyään ruvennut suunnittelemaan hautajaisiaan, vaikkei kuoleminen kuulukaan hänen suunnitelmiinsa. Kummankin polulle osuu yllättäviäkin sattumuksia; osa astelee vastaan miehen hahmossa, osa hämmentää muuten vain arkista elämänjärjestystä. Kyllikille nämä tapahtuvat aiheuttavat närkästystä ja vakavia syömishäiriöitä, niin että sen kunto on toden totta koetuksella!

Sinin, Eevan ja Kyllikin seurassa aika ei tule pitkäksi. Vaikka suuta vetää kaiken aikaa hymyyn, vakavakin ajatus pujahtaa joskus salakavalasti joukkoon."

Helmet-lukuhaaste 2018: 40. Kirjassa on lemmikkieläin.

* Varattu Annimannille *

Pidin tästä kirjasta tosi paljon. Sinin ja Eevan, kahden täysin eri elämänvaiheissa olevan naisen, elämää oli mielenkiintoista seurata ja vaikka kirjan tapahtumissa on sekä iloa että surua, kokonaisuutena pidän tätä kuitenkin aika positiivisena kirjana, jopa hyvän mielen kirjana. Teksti on ihanan helppoa lukea, ilman turhia kiemuroita. Tarinan suosikkihahmokseni nousi Kyllikki-kissa, jonka havainnot ja mielipiteet olivat suorastaan riemastuttavaa luettavaa!

Helmet-lukuhaaste 2018: 40. Kirjassa on lemmikkieläin.

Annimannille toivelistaluettavaa, hyviä lukuhetkiä!

Kiitos paljon – sekä kirjasta että miittiseurasta!

Aika lailla samaa mieltä olen kuin Flower78. Ihmeen kepeää kesälukemista raskaista ja koskettavista aiheista huolimatta. Mäkinen kirjoittaa sujuvasti ja vetävästi, hauskastikin. Kustannustoimittaja sen sijaan olisi saanut lukea tekstin vielä kertaalleen, sen verran monta kirjoitusvirhettä oli mukaan jäänyt.

Kyllikki keventää menoa ja kuljettaa samalla tarinaa eteenpäin. Epäilen muuten, että meidän Armas kuuluu kyllikkiläisiin: tärkein sakramentti ainakin tuntuu olevan sama :D

Äitini luki kirjan ja piti siitä kovasti, itki ja nauroi, pystyi samastumaankin, tänä vuonna kun on leskeksi jäänyt.

Seuraavaksi kirjan saa LiskoMiettinen toivelistayllärinä. Hyviä lukuhetkiä!

Kiitoksia, sain tämän Kotkan kesäpäiviltä. Toivottavasti saan pian lukuun. Vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Aikas hauska, vaikka tosiaan hetkittäin henkilöillä oli yksinäisyyttä ja muita surullisia asioita koettavana.

Kyllikin jutuille meinasin ruveta jo ääneen naureskelemaan, vaikka lapseni oli päiväunilla. Tosi huvittava tapaus. :D

Nautin tästä. Melko nopeasti tuli luettua. Ajattelin josko Jyväskylään veisin miittiin joskus tarjolle.

Nappasin kirjan miitistä, kun olen sitä usein kirjastossa katsellut. Kiitos kierrättäjille!

Kirja vapautuu kierrätyshyllyyn. Lukuiloa!

Tällaisena mummoikäisenä on aina kiinnostavaa liikkua lukukokemuksissaankin näissä ympyröissä, joten kiitos kirjasta Jaatiina ja miittiseurasta!

Mainio kirja, vei heti mukanaan ja Kyllikin mietteet olivat todella sen verran absurdeja, että saivat hihittelemään, vaikka loppu hieman itkettikin!
Sini on kyllä melkoisen hassu tyyppi enkä oikein ymmärtänyt kaikkia hänen mietteitään ja fb-päivityksiään. Eevaa taas ymmärsin paremmin, varmaan ihan ikänikin puolesta.
Yritän tarjota kirjaa jossain miitissä eteenpäin.
Nopealukuinen kirja

Bc-hyllyjeni tyhjennysprojekti menossa, joten kirja vapautuu kaupunginkirjaston vaihtohyllylle kun miittejäkäänn ei ole tiedossa!
Löytäjälle lukuiloa!