Kesä on kallistumassa syksyyn, lukion aloittaminen uudella paikkakunnalla on pian edessä eikä Karri tunne Korsosta muita ikäisiään kuin Kirsikan. Omia polkujaan kulkeva Kirsikka on kyllä sitäkin mielenkiintoisempi tuttavuus - todellinen selviytyjätyyppi, joka ei pikkuasioista kavahda. Nyt Kirsikalla on syytä iloita: hän on saanut lyhytaikaisen työpaikan Tunturituuli-nimisessä nahkavaateyrityksessä. Viimeisenä työpäivänä Kirsikkaa odottaa kuitenkin karvas yllätys, kun työnantajat katoavat paikalta eikä palkanmaksusta ole tietoakaan.

Kirsikka haluaa saada palkkansa, vaikka kaikki varoittavat sekaantumasta asiaan. Jopa Kirsikan isä, joka tavallisesti puolustaa tytärtään viimeiseen asti, toppuuttelee Kirsikkaa vaatimasta rahojaan. Entä miten tapahtumiin kytkeytyy Kirsikan lastenkotituttu Junnu? Kirsikka ja Karri eivät aio jättää asiaa tutkimatta vaan ryhtyvät etsimään varastettuja nahkatakkeja päästäkseen huijareiden jäljille. He saavatkin huomata olevansa tekemisissä varsinaisen Karhukoplan kanssa!

Tammi, 1999

Karri-sarja:
Karri ja öiset valot, http://www.bookcrossing.com/journal/13216512/
Karri ja Karhukopla, http://www.bookcrossing.com/journal/14878721
Karri ja epäilyksen varjo, http://www.bookcrossing.com/journal/12864905/

Luin kirjan loppuun tänään, ja oli se kyllä melkoinen pettymys. Kirjasta puuttuivat oikeastaan kaikki ne elementit, jotka tekivät sarjan ensimmäisestä kirjasta hyvän. Ehkä siinä ykkösosassa sitten tuli jo kerrotuksi kaikki olennainen. Ainakaan aikuislukijalle tämä kirja ei anna mitään, kohderyhmään kuuluva lukija saattaa pitää kertomuksen rikollisjahtiosuudesta.

Osallistun kirjalla stinaPin Trilogiahaasteeseen.

Väyrysten kirja postittuu sen hepanneelle Alejandalle huomenna puoliltapäivin, oikaisen Eastonin postipisteen kautta matkallani Marjaniemeen ja tipautan Helposti-kuoren parin muun postitettavan ohella postin luukkuun. Sarjan kolmas kirja on sitten muuten tätä parempi (aloin jo lukea sitä), ei tosin ykkösosan tasoa sekään ;)

Hyviä lukuhetkiä!

Kiitos tästä! Eka osa on luettu ja pidin siitä. Toinen osa on tässä ja kolmatta yritän metsästää epätoivon vallassa.

Karri luettu ja kohtalaiseksi havaittu. Onhan tämä vähän naiivia ja valmiiksi pureskeltua tekstiä, mutta uppoaa hyvin sellaiseen, joka on hieman laiskempi lukija. Ykkösosa oli sen verran hyvä, että tästä tuntui jäävän puuttumaan se jokin.

Käyn kolmannen osan kimppuun. Saas nähdä, käykö sarjan suunta ylös vaiko alaspäin.