Valloittava kuvaus keski-ikäisestä rakkaudesta täynnä kaipausta ja huumoria. Kun ei ole mitään menetettävää, ja kaikki.

Karin Kiurukorpi, viisikymppinen historianopettaja, toipuu avioerosta. Petetty ja jätetty on myös Lauri Eriksson, insinööri, jolle nainen on yhä mysteeri.
Karin ja Lauri osuvat sattumalta samaan asunto­näyttöön, ja Kohtalon sormi tarttuu heitä kauluksesta. Tunteikas tarina vie heitä toisiaan ja rakkautta kohti. Matkassa on monta mutkaa, joita aiheuttaa myös Kaari Pelkonen, Lauriin epätoivoisesti hullaantunut työkaveri.
Koittaako viimein päivä, jona Karin ja Lauri uskaltavat paljastaa toisilleen kaiken? Päivä, jolloin kaipaus on heidän yhteistä menneisyyttään?

Ihan kaunis tarina.

Vien miittipöytään tarjolle.

Miitistä mukaan.

Tulipa luettua tässä pikaisesti vähän kuin välipalana. Tykkäsin kyllä, tämä oli mukava ja todentuntuinen tarina. Kiva, että keski-ikäisistä on kirjoitettu rakkaustarina ja että pääosassa on aseksuaalinen henkilö (vaikkei häntä sellaiseksi kirjassa tituleeratakaan).

Nappasin miitistä kun suositeltiin. Lukuun menee.