Takakansi:

"Zinaida Lindén irrottaa novelleihinsa pieniä hetkiä ja havainnoi niitä hurmaavasti lähietäisyydeltä. Tarinoiden henkilöt eivät ole kotona Suomessa, mutta vierastavat jo omaa maataan. Kahden kulttuurin välissä tasapainoilevien ihmisten kautta Lindén tavoittaa oivaltavasti ulkopuolisuuden tunteen.

Kokoelma on valoisa ja kertojanääni nautittavan ilkikurinen. Joukossa on myös melankolisia tarinoita, joiden haikeudessa on merkillistä kauneutta. Suomalaiselle lukijalle on kiinnostavaa, miltä suomalaisuuden perikuvat näyttävät vierain silmin tarkasteltuna."

Lukuiloa!

Tämä löytyi BC-pikkujoulujen kirjabuffetista. Novellien ystävä kiittää!

Näissä novelleissa sukkuloitiin sujuvasti maasta ja kulttuurista toiseen, ihan mukavaa luettavaa. Parhaiten jäi mieleen viimeinen novelli Ofelia, joka kertoo venäläisnaisen suhteesta suomalaiseen vähäpuheiseen sähkömieheen, Paavoon.

#40 for Reduce Mount TBR 2018 Challenge by Dove-i-Libri

Bookcrossaajat kokoontuivat ekaa kertaa Ratinan kauppakeskuksessa, tämä kirja löysin seuraavan lukijansa miitistä.

Niin minua jännitti, kaappaako Margih Nuorallatanssijan mukaansa kun lukutuoli sitä hänelle mainosti. Sitä suurempi oli iloni, kun miitin loppupuolella huomasin kirjan lähellä olevassa pinossa. Minä niin pidän Lindénistä. Lukutuolille taisin sanoa lukeneeni parikin zinaidalindéniä. Enää en ole varma. Kauan olen hänen kirjojensa perään haikaillut, mutta varmasti tiedän lukeneeni viime syksynä hänen uusimpansa, Rakkaus kolmeen appelsiiniin, ja nauttineeni niin, että nimesin kirjan yhdeksi vuoden parhaimmista.
Kiitos kirjasta!

Pidin tästä kirjasta. Totta puhuen en kuitenkaan ihastunut niin paljon kuin Lindénin tuoreimpaan, jo edellisessä merkinnässä mainitsemaani Rakkaus kolmeen appelsiiniin -kokoelmaan.
Kansikuva (iStockphoto/ William Mortensen) vaivaa mieltäni. Tulee vähän samanainen tunne kuin nuorena balettia katsellessani. Silloin sattui varpaisiin, nyt varvasväleihin. Olen aina olettanut nuorallakävelijällä/-tanssijalla olevan kengät jalassaan (ja kuvahaun perusteella niin toki onkin), mutta kansikuvassa vaijeri kulkee kävelijän varpaiden välissä. Auts. Kipu saattoi vaikuttaa lukukokemukseeni. – Tuotammeko me suomalaiset tänne muuttaneille niin paljon tuskaa?
Oli miten oli, kierrättäjille kumminkin kiitokset.

Miittiin

Nappasin kirjan Lolalta mukaani miitin päätteeksi. Novellikokoelmat kiinnostavat minua erityisesti tällä hetkellä.

Novelleja suomalaisista ja Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Kultturien yhteensovittaminen ja erilaisuuden ymmärtäminen on usein haastavaa. Osa tarinoista nostaa hymyn huulille, osa on haikean surumielisiä. Kaikki tarinat ovat lukemisen arvoisia.

Kirja lähti Lolan matkassa Ouluun