Alkuteos Výchova dívek v Čechách (1994). Suomennos: Nina Saikkonen. Helsinki : Like 2004. Kovakantinen, 237 sivua.
Kansi: Eliza Karmasalo.

IMPAC Dublin Literary Award -ehdokas 1999

Olen viisi vuotta sitten lukenut Paminan rekisteröimän Kotiopettajan romaanin ja pitänyt siitä kovin. Niin minun kuin muutaman muunkin lukijan mietteitä voi katsoa luetun kappaleen matkapäiväkirjasta.

Takakansi:
Opettajan palkalla kitkuttava prahalainen kirjailija saa tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Paikallinen nousukas Král tilaa häneltä yksityisen kirjoituskurssin tyttärelleen – palkkiona ruhtinaallinen rahatukku. Schwartzenegger-kopioiden vartioimasta portista minäkertoja astuu absurdiin valtakuntaan, jonka tapahtumat suistavat hänen tasaisen elämänsä raiteiltaan. Oppilas, ullakkohuoneeseensa linnoittautunut Beáta, osoittautuu kaikin puolin yllättäväksi haasteeksi.
Vieweghin tragikoominen satiiri sijoittuu samettivallankumouksen jälkeiseen Tšekin tasavaltaan, joka ottaa malttamattoman innokkaita ensiaskeleitaan. 1990-luvun alun Praha vilisee uusrikkaita mafiosoja, amerikkalaisia kirjailijanalkuja ja uudistusmielisiä opettajia. Parikymppisen pieteetillä Beáta heittäytyy uusiin aatteisiin, trendeihin ja rakkauksiin, ja otteensa menettänyt opettaja pyristelee yhä kiihtyvien käänteiden syöksykierteessä.

Etulieve:
Michal Viewegh (s. 1962) on yksi suosituimmista tšekkiläisistä nykykirjailijoista. Hän on tunnettu pisteliäästä ironiastaan ja postmodernista leikittelystään – myös median kanssa. Kotiopettajan romaani sekoittaa omaelämäkerrallisia ja fiktiivisiä aineksia, kommentoi itse itseään ja tekee parhaansa hämmentääkseen lukijaa. Romaanin englanninnos Bringing up Girls in Bohemia oli ehdolla IMPAC Dublin Literary Awardin saajaksi 1999. Kirjan pohjalta on tehty myös elokuva.

Takalieve:
”Ylläpitää tunnelmaa. Olla puhumatta sairauksista. Se periytyy jo lapsuudenkodistani:Teidän täytyy olla vaarille kilttejä, hänellä kun on se kasvain. Yrittäkää vähän ilahduttaa häntä - voisitte vaikka kertoa siitä, kun potkulauta putosi likakaivoon ... Odotatte vieraita, ja vaimo on juuri iskenyt sakset kurkkuunne? Sanokaa, että leikkasitte itseänne partaa ajaessa... Minulta puuttuu eittämättä rohkeutta kertoa totuus, ja siksi kerronkin suloisia valheita. Olen halpamainen pelkuri, koska minulla ei ole kanttia vapauttaa muutamaa tuhatta väsynyttä duunaria heidän viimeisistä ilonaiheistaan. Siispä kerron pari vitsiä ja lisään toivoa kuin kermavaahtoa liian kitkerään kahviin: Sanotteko itsemurha? No hyvä on, mutta muutenhan se oli ihan hilpeä juttu.”

Viewegh, Michal Kirjasammossa
Kotiopettajan romaani Liken sivuilla
Kotiopettajan romaani Kirjasammossa
Opettaja tarttuu syöttiin Turun Sanomissa 17.12.2004

Ensimmäisen vapauttamani Kotiopettajan romaanin lukemisen jälkeen tekemäni merkinnän ja varsinkin CL:n kattavan journaloinnin (merkinnät 10 ja 11) jälkeen sanon vain: kirja tehoaa edelleen. Loput sen aiemmin vapautetun matkapäiväkirjassa.

---

Lisäys 9.10.18: Kirja oli tämänsyksyisessä Palkintokaapissa (VPK VI), ja sieltä sen poimi Annimanni. Nyt se on siis varattu hänelle.

Tämäkin VPK-kirja on toukokuulle lähettämässäni Ärräpaketissa. Toivottavasti Kotiopettajan romaani miellyttää, Annimanni. Odotan jännittyneenä, mitä joskus aikanaan kirjoitat journaaliin.

Kuriiri päätti syödä kuormasta, sillä tämä kirja oli yksi niistä, jota harkitsin valitessani luettavaa itselleni palkintokaapista. Olen jo sivulla 80.
Mutta siis matkalla Annimannille.

Myöhemmin samana päivänä:
Kirja hotkaistu. Vaikea kommentoida lukemaani. Pidin kirjasta kyllä ja sen ironiasta. Ne sitaatitkaan eivät ärsyttäneet minua. Beátan traagisen ja sekopäisen hahmon ympärillä pyörittiin alusta loppuun, mutta oikeastaan hän jäi vain tarinan kehykseksi. Ehkä se ironinen etäisyys vaikutti niin, ettei hänen kohtalonsa oikeastaan koskettanutkaan.
Koulumaailmaan ja opettajanhuoneeseen oli hauskaa tirkistellä. Kirjoittamisen kommentointi oli virkistävää.
Playboyn novelli - en ehkä tajunnut vitsiä täysin, sitä oli lähinnä puuduttavaa lukea.

Pääsin ojentamaan kirjan eteenpäin. Hyviä lukuhetkiä!

Tämäkin kirja on perillä, kiitoksia! Kiitos myös kirjan väliin pujahtaneesta kauniista syksyisestä kirjanmerkistä!

Kirja vielä kesken, mutta mainitsen tässä, että osallistun kirjalla Alen Suomi mainittu -haasteeseen, sillä sivulla 136 mainitaan suomen kieli.

"– Me jahtaamme tapetteja, tarkensin auliisti. – Ja kattokruunua.
Hän näytti siltä kuin olisin puhunut suomen kieltä, ja kuin suurella tontulla joka on erehdyksessä eksynyt tennisotteluun, hänen katseensa liukui Beátasta minuun ja taas takaisin."

Olen vähän kahden vaiheilla. Toisaalta viihdyin ihan hyvin kirjan parissa. Tunnistin siinä jotain hyvin tšekkiläistä, vaikken kovin paljon ole maan kirjallisuutta lukenutkaan. Pidin myös tavasta, jolla kirjoittaja koko ajan kommentoi kirjoittamistaan. Toisaalta häiriinnyin lukuisista sitaateista ja erityisesti kursiivin käytöstä. Se tuntui jotenkin liian osoittelevalta ja tekonokkelalta. Luulen, että tästä olisi muutenkin saanut enemmän irti, jos tuntisi tuon ajan tšekkiläistä kulttuurielämää ja yhteiskuntaa muutenkin kuin aivan yleisellä tasolla.

Kiinnostava lukukokemus kuitenkin.

Röh röh! Tämän nappasit Sikasäkistä. Hyviä lukuhetkiä!

Possupaketti onnistui saapumaan Lohjalle yllätyksenä, OmaPosti ei ilmoitellut ennakkoon mitään ja siellähän se possu kiltisti odotteli töistä saapuessa postilaatikossa :D Mielenkiintoiselta vaikuttava kirja Sikasäkistä paljastuikin, odotan innolla, että pääsen sen lukemaan. Kiitos siis kirjasta ja myös kivasta kortista, se ilahdutti tällaista Egypti "hullua" :)