Ei, rouva presidentti
by Houni & Romantschuk | Biographies & Memoirs | This book has not been rated.
ISBN: 9789511278726 Global Overview for this book
ISBN: 9789511278726 Global Overview for this book
Registered by kirjakko of Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on 6/25/2017
This Book is Currently in the Wild!
2 journalers for this copy...
Celian kirjaston tyhjennyksestä pelastettu parisen vuotta sitten. Nyt vasta ehdin lukemaan. Edelleen kesken, mutta mielenkiintoiselta vaikuttaa. Linnan myyrä on paljastunut... Tästäkö se Jari Tervon kirja kertoi, se joka pelasti Sauli Niinistön hengen Thaimaassa tsunamin aikaan?
Muistan kyllä sen pähkäämisen vuodon lähteestä ja Jäätteenmäen selittelelyt siitä, miten faxit tulivat hänelle pyytämättä ja yllätyksenä. Siitähän tuli ihan lentävä lause. Noo, ihan pikku juttuja verrattuna Trumpin ympärillä pyörivään huhumyllyyn ja Trumpin tapaan selvitä asiasta, kun maa alkaa kuumottaa jalkojen alla.
Erikoista, että entinen toimittaja ja puheita kirjoitellut lehdistöpäällikkö ei itse kirjoittanut kirjaansa. Luulisi sanan olevan hallussa.
Kuva: Putinin vuoksi kuva pääsi tähän, mutta huomasin, että alareunassa seikkailee ihan toinen BC-kirja...
Muistan kyllä sen pähkäämisen vuodon lähteestä ja Jäätteenmäen selittelelyt siitä, miten faxit tulivat hänelle pyytämättä ja yllätyksenä. Siitähän tuli ihan lentävä lause. Noo, ihan pikku juttuja verrattuna Trumpin ympärillä pyörivään huhumyllyyn ja Trumpin tapaan selvitä asiasta, kun maa alkaa kuumottaa jalkojen alla.
Erikoista, että entinen toimittaja ja puheita kirjoitellut lehdistöpäällikkö ei itse kirjoittanut kirjaansa. Luulisi sanan olevan hallussa.
Kuva: Putinin vuoksi kuva pääsi tähän, mutta huomasin, että alareunassa seikkailee ihan toinen BC-kirja...
Tarina laski kuin lehmän häntä, mutta niinhän kävi urallekin. Tietenkin pressanlinnan jälkeen mikä tahansa tuntuu aika tavanomaisesta, mutta sähköyhtiö kuulostaa vaan NIIN tylsältä ja vaikealta, varsinkin kun sähköasiat eivät olleet millään lailla tuttuja. Kustannusyhtiö on jo ihan toinen juttu, mutta tuulista niissäkin on nykyään, kuten tässä kävi ilmi. Ja ilmeisesti niin happamia olivat pihlajanmarjat, että tämän kustantaja on Otava.
Linnavuodet olivat mielenkiintoisia, niistä olisin voinut lukea enemmänkin.
Linnavuodet olivat mielenkiintoisia, niistä olisin voinut lukea enemmänkin.
Tulin hakemaan kirjaa Annelikselta, mutta täytyyhän ovenraosta jotain työntää sisäänkin. Matkalla trimmiin koiran kanssa.
Kaunis kiitos kirjasta, Kirjakko!
Ihan mukavaa luettavaa oli kirja. Minälin olisin lukenut enemmän linnasta mieluummin kuin tylsästä Fortumista. Itse asiassa kirjan nimenkin perusteella pelkät linnaseikkailut olisivat riittäneet. Koko työhistoriaa ei kaivattu ollenkaan.
Matkustan ympäri maailmaa -haasteeseen löytyy naapureiden lisäksi Puola, Irak ja Afganistan.
Puola mainittiin pariin kertaan ja pari kertaa minäkin siellä olen käynyt. Kesällä 1993 palasimme Puolan kautta Euroopan kierrokselta, minä, mies ja kolme lasta.
Pikkukaupunki Gorzovin leirintäalue oli vaikea löytää. Piti kysyä monelta, joista puolet ei ymmärtänyt edes sanaa Campingplatz tai Camping place. Korttelinväli kerrallaan kuljimme oikeaan suuntaan. Leirintäalueen ensimmäinen opaskyltti olikin leirintäalueen aidassa. Ehkä se ei ollut turisteille, siinä oli urheilukeskus vieressä. Receptionisti puhui pelkkää puolaa, levitteli käsiään ja hoki: "Net, net". Haki kuitenkin baarimikon paikalle, joka puhui saksaa. Mökit oli varattu kaikki, mutta teltalle löytyi tilaa. Kun kuulivat että olimme Suomesta, muuttuivat monta pykälää ystävällisemmiksi. maksu oli 66 000 zl eli 22 mk yöltä. Ulkohuussit olivat mukavuutena. Tosin Urheilukeskuksen tiloissa sai käydä suihkussa, mutta sinne oli vain yksi avain. Sitä sai lainata, jos pystyi jäljittämään sen. Avain kiersi leiriytyjältä toiselle. Teltan pystytyksen jälkeen lähdimme etsimään ruokaa. Baarin ikkunassa luki Pizza, joten sinne. Vähän ihmettelimme, miksi ei kysytty päällystevaihtoehtoja. Pizza olikin lähinnä pullea sienipiirakka, ketsupilla ja juustolla päällystetty. Maistui hyvältä. Jesse ei tykännyt. Vilma oli niin nälkäinen, että sienetkin maistuivat ensi kertaa. Hyllyllä oli näkyvissä paikallista limsaa joten sormella osoittamalla saimme sitä. Ei tarvinnut tyytyä Coca colaan.
Saatiin sentään teltalle ja autolle paikka.
Matkustan ympäri maailmaa -haasteeseen löytyy naapureiden lisäksi Puola, Irak ja Afganistan.
Puola mainittiin pariin kertaan ja pari kertaa minäkin siellä olen käynyt. Kesällä 1993 palasimme Puolan kautta Euroopan kierrokselta, minä, mies ja kolme lasta.
Pikkukaupunki Gorzovin leirintäalue oli vaikea löytää. Piti kysyä monelta, joista puolet ei ymmärtänyt edes sanaa Campingplatz tai Camping place. Korttelinväli kerrallaan kuljimme oikeaan suuntaan. Leirintäalueen ensimmäinen opaskyltti olikin leirintäalueen aidassa. Ehkä se ei ollut turisteille, siinä oli urheilukeskus vieressä. Receptionisti puhui pelkkää puolaa, levitteli käsiään ja hoki: "Net, net". Haki kuitenkin baarimikon paikalle, joka puhui saksaa. Mökit oli varattu kaikki, mutta teltalle löytyi tilaa. Kun kuulivat että olimme Suomesta, muuttuivat monta pykälää ystävällisemmiksi. maksu oli 66 000 zl eli 22 mk yöltä. Ulkohuussit olivat mukavuutena. Tosin Urheilukeskuksen tiloissa sai käydä suihkussa, mutta sinne oli vain yksi avain. Sitä sai lainata, jos pystyi jäljittämään sen. Avain kiersi leiriytyjältä toiselle. Teltan pystytyksen jälkeen lähdimme etsimään ruokaa. Baarin ikkunassa luki Pizza, joten sinne. Vähän ihmettelimme, miksi ei kysytty päällystevaihtoehtoja. Pizza olikin lähinnä pullea sienipiirakka, ketsupilla ja juustolla päällystetty. Maistui hyvältä. Jesse ei tykännyt. Vilma oli niin nälkäinen, että sienetkin maistuivat ensi kertaa. Hyllyllä oli näkyvissä paikallista limsaa joten sormella osoittamalla saimme sitä. Ei tarvinnut tyytyä Coca colaan.
Saatiin sentään teltalle ja autolle paikka.
Leirintäalueella oli saksalainen nuorisoryhmä. Luulimme heitä urheilijoiksi. Jutellessamme selvisi, että he olivat levittämässä sanomaa Jeesuksesta kaduilla ohikulkijoille. Joukossa oli englantilaisiakin. Halusivat esittää meillekin kaksi tanssilaulua Jeesuksesta. Emme kertoneet, kuinka oikeaan osuivat. Emmehän kuulu kirkkoon.
Jesse ja Vilma nukkuivat toistamiseen autossa. Teltassa nukkuminen oli jo liian tavanomaista. Siinä ei ollut enää seikkailun henkeä.
Seuraavana päivänä pääsimme Svinoujscieen laivalippuja ostamaan. Huoltoasemilla oli koululaisia vesisangon ja lastan kanssa. Jos ei nopeasti kieltänyt, tuulilasit saivat pesun, joka piti tietysti maksaa. Tien varrella oli paljon sienten, taisivat olla tatteja, ja mustikoiden myyjiä, aikuisia ja lapsia. Istuivat tiepuolessa koriensa ja astioidensa kanssa ja odottivat asiakkaita. Ostimme pojalta litran mustikoita.
Laiva lähti kymmeneltä illalla. Luulimme, että yömatkakin kestää vain 6 tuntia ja että sitä varten ei kannata hyttiä maksaa. Laivaan tuli yli puolet puolalaisia. Löysimme lepotuolipaikat, jossa torkuimme yön yli. Jotkut olivat oikeita taistelutuoleja. Heti kun vähän liikahti, selkänoja pongahti pystyasentoon. Jesse ja Milla valuivat vähitellen lattialle. Siinä olikin varmaan parempi nukkua kuin taistelutuolissa. Aamulla huomasimme, että tuolipaikasta olisi pitänyt maksaa 20 kr. Tuskin kukaan maksoi. Ehkä maksajat saivat huovan. Hyvin harvoilla oli nimittäin huopa peitteenään.
Seuraavana päivänä ajoimme kohti Öölantia. Poikkesimme Borgholmin autiolinnaan, josta puurakenteet olivat palaneet viime vuosisadalla. Kiviosat olivat kuitenkin pystyssä. Lapset juoksentelivat ja huutelivat: "Spöken! Spöken!" Jussi videoi.
Jesse ja Vilma nukkuivat toistamiseen autossa. Teltassa nukkuminen oli jo liian tavanomaista. Siinä ei ollut enää seikkailun henkeä.
Seuraavana päivänä pääsimme Svinoujscieen laivalippuja ostamaan. Huoltoasemilla oli koululaisia vesisangon ja lastan kanssa. Jos ei nopeasti kieltänyt, tuulilasit saivat pesun, joka piti tietysti maksaa. Tien varrella oli paljon sienten, taisivat olla tatteja, ja mustikoiden myyjiä, aikuisia ja lapsia. Istuivat tiepuolessa koriensa ja astioidensa kanssa ja odottivat asiakkaita. Ostimme pojalta litran mustikoita.
Laiva lähti kymmeneltä illalla. Luulimme, että yömatkakin kestää vain 6 tuntia ja että sitä varten ei kannata hyttiä maksaa. Laivaan tuli yli puolet puolalaisia. Löysimme lepotuolipaikat, jossa torkuimme yön yli. Jotkut olivat oikeita taistelutuoleja. Heti kun vähän liikahti, selkänoja pongahti pystyasentoon. Jesse ja Milla valuivat vähitellen lattialle. Siinä olikin varmaan parempi nukkua kuin taistelutuolissa. Aamulla huomasimme, että tuolipaikasta olisi pitänyt maksaa 20 kr. Tuskin kukaan maksoi. Ehkä maksajat saivat huovan. Hyvin harvoilla oli nimittäin huopa peitteenään.
Seuraavana päivänä ajoimme kohti Öölantia. Poikkesimme Borgholmin autiolinnaan, josta puurakenteet olivat palaneet viime vuosisadalla. Kiviosat olivat kuitenkin pystyssä. Lapset juoksentelivat ja huutelivat: "Spöken! Spöken!" Jussi videoi.
Musiikkitalon miittiin mukaan.
Mielenkiintoisia lukuhetkiä!
Mielenkiintoisia lukuhetkiä!
Journal Entry 8 by Annelis at -- Kampin terminaalin kierrätyshylly in Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland on Wednesday, April 13, 2022
Released 1 yr ago (4/12/2022 UTC) at -- Kampin terminaalin kierrätyshylly in Helsinki, Uusimaa / Nyland Finland
WILD RELEASE NOTES:
Jäi kierrätyshyllyyn, joka olikin pitkästä aikaa melkein tyhjä.
Mielenkiintoisia lukuhetkiä!
Mielenkiintoisia lukuhetkiä!