Taivaslaulu
4 journalers for this copy...
Taivaslaulu kertoo nuoren lestadiolaisparin, Viljan ja Aleksin, tarinan. Heti kun käsi löytää käden, Vilja ja Aleksi näkevät mielessään viiden litran riisipuurokattilan ja pirtinpöydän alta vilkkuvat seitsemänkymmentä varvasta.
9 vuotta ja 4 lasta myöhemmin, Vilja katselee, kun Otso-poika tanssii valkoiset kiharat hulmuten, ja yrittää muistaa, mikä oli se hetki, kun hänen kehostaan hävisi rytmi. Seuroissa naiset katsovat ensiksi vatsaan ja sitten silmiin. Saarnassa nainen kuvataan lintuemona, joka ei pääse pesän uumenista. Sitten tulee päivä, jolloin Aleksi ja Vilja istuvat käsi kädessä äitiyspolilla, ja kaikki muuttuu lopullisesti.
9 vuotta ja 4 lasta myöhemmin, Vilja katselee, kun Otso-poika tanssii valkoiset kiharat hulmuten, ja yrittää muistaa, mikä oli se hetki, kun hänen kehostaan hävisi rytmi. Seuroissa naiset katsovat ensiksi vatsaan ja sitten silmiin. Saarnassa nainen kuvataan lintuemona, joka ei pääse pesän uumenista. Sitten tulee päivä, jolloin Aleksi ja Vilja istuvat käsi kädessä äitiyspolilla, ja kaikki muuttuu lopullisesti.
kuriirin matkaan kohti tamperetta ja lolarobinia. ylläritoivekirjasi ole hyvä :)
Itse olen lukenut tästä toisen kappaleen http://www.bookcrossing.com/journal/13207889/
Lukuiloa! :)
Kiitos kirjasta Kesis! Aivan ihana yllätys, vaikkakin kävi niin että tämä samainen kirja saapui minulle parisen viikkoa sitten. Kummatkin on pokkareita, joten katsotaan kumman vapautan ensin. Kiitos silti!
Released 6 yrs ago (7/4/2017 UTC) at Vammala, Pirkanmaa / Birkaland Finland
CONTROLLED RELEASE NOTES:
Vapautui miitissä. Lukuiloa!
Nappasin illan miitistä.
Rauhalan kieli oli kaunista ja runollista, vaikka joskus siihen vähän tuntui puutuvan. Kirja kertoi vaikeasta aiheesta, josta tiedän oikeastaan vain lehtijuttujen perusteella. Jotenkin sitä ei voi ymmärtää, miksi joku ulkopuolinen saa päättää, miten monta lasta perheeseen syntyy. Tai miksi naisella olisi arvoa vain synnytyskoneena. Ja miten rankkaa täytyy olla lestadiolaisnaisille, jotka eivät voi saada lapsia, vaikka haluaisiva? Tai miten tyhjiltä kuulostavat lupaukset rukoilla toisen puolesta, kun toinen tarvitsisi kipeästi apua nääntyessään taakkansa alla ja kaipaisi konkreettista apua? Ja miten kestämätön tilanne olisi, jos mies ei halua kantaa vastuuta perheen arkipäivän pyörittämisessä? Ajatuksia kirja siis herätti, välillä melkein rupesi ahdistamaan. Rauhala ei kuitenkaan saarnannut, eikä tuonut esiin pelkästään negatiivisia asioita. Kirjassa ohimennen puhuttiin myös hoitokokouksista, joista Rauhalan uusi kirja Synninkantajat kertoo. Hoitokokoukset olivat kyllä tässäkin kirjassa niin ahdistava tapahtuma, että taidan jättää Rauhalan uusimman väliin.
Released 3 yrs ago (12/3/2020 UTC) at Tampere, Pirkanmaa / Birkaland Finland
CONTROLLED RELEASE NOTES:
Kirja jatkoi matkaansa seuraavalle lukijalle.
Kiitos toivekirjasta! En osannut tätä yhtään odottaa, joten oli erityisen makoisa yllätys :)