Takakansi:

"Oletko koskaan siivonnut paikkoja vimmatusti ja huomannut, että kotisi tai työtilasi on pian taas aivan sekaisin? Raivaa nyt uskomattoman tehokkaalla Konmari-menetelmällä turhat tavarat pois ja luo kotiisi kestävä järjestys.

Turhasta roinasta eroon pääseminen vapauttaa energiaa muuhun kuin tavaroista huolehtimiseen.

Samalla kun siivoat, tulet järjestäneeksi asiasi ja elämäsi.

Saat lisää rohkeutta minimoida elämästä negatiivisia asioita.

Kun järjestys on kerran saatu aikaan, kaaosta ei synny enää koskaan. "

Joku oli konmarittanut sekä tämän kirjan että jatko-osan Zeppeliinin vaihtohyllyyn Kempeleeseen, heh. Sekamelska ja liika tavaramäärä tilaan nähden ovat todella ongelmia meidän taloudessa. Kassi kerrallaan vähentelen rompetta - en tiedä onko Konmarista meille apua, onko liian hifistelyä? Noh, ei kai tämän lukemisesta haittaakaan voi olla. Paitsi jos käyttäisi sen ajan paikkojen järjestelyyn :)

Kyllä en aivan täysin nielen Marien oppeja enkä myöskään hänen keinoin ala tyhjentämään kotiani. Ensin pitäisi kerätä ihan kaikki vaatteet yhteen kasaan lattialle. Ja lajitella siitä mitkä jäävät, mitkä lähtevät. Juu ei. Meillä on kaksi aikuista ja neljä tytärtä, en halua nähdä kaikkia niitä vaatteita kerralla lattialla (riittää kun osa on lasten jäljiltä aina lattialla, hah!). Marie myös opastaa pitämään yhteyttä vaatteisiin antamalla niille välillä valoa ja ilmaa ja sivelemällä eli osoittamalla että välittää niistä. Tämä auttaa vaatteita pysymään elinvoimaisina. Mielenkiintoista.

Kirjoja koskevat luvut luin luonnollisesti erityisellä mielenkiinnolla. "Pidä vain ne kirjat, jotka saavat sinut hyvälle mielelle, kun näet ne hyllyssä, siis kirjat, jotka ovat aidosti rakkaita. Sama neuvo koskee tätäkin kirjaa. Jos et koe iloa, kun pitelet tätä kirjaa kädessä, toivon sinun heittävän sen menemään." Näinhän tämän kirjan edellinen omistaja olikin juuri toiminut :D Marie neuvoo myös karsimaan kirjoja jotka odottavat lukemista "joskus". No sehän lienee se bookcrossareiden ongelma... luettavia kirjoja vain on niin paljon.

Tärkeää tietoa sisältävistä kirjoista Marie Kondo kirjoitti kyllä järkyttävällä tavalla. Ettei tarvisi säilyttää kokonaisia (tilaa vieviä ) kirjoja, hän oli r e p ä i s s y t kirjoista tarvitsemansa sivut ja laittanut ne mappiin. Sitten hän ei kuitenkaan koskaan avannut mappia eli ei kaivannut noita tietoja. No kyllä en repisi. Mutta: "Hetki, jolloin kohtaat tietyn kirjan ensimmäisen kerran, on oikea hetki lukea se. Jotta tuo hetki ei menisi ohi, suosittelen pitämään kokoelman pienenä. " Onkohan tuossa perää?

Kirjailijalla ei siis juurikaan ole sympatiaa kirjoja kohtaan, niin huonosti hän oli niitä itse kohdellut. Sen sijaan sukkia kohtaan hän on hyvin inhimillinen. "Vetolaatikkoon laittamasi sukat ja sukkahousut ova ehdottomasti lomalla. Ne joutuvat koville jokapäiväisessä työssään, kun ne litistyvät jalkasi ja kenkäsi väliin ja kärsivät puristuksesta ja hankauksesta suojellakseen jalkojasi. Ne saavat tilaisuuden levätä vain ollessaan laatikossa." Myös laukkuja tulisi kohdella hyvin, etteivät ne alkaisi näyttää väsyneiltä ja kuluneilta. Ja vaatteilla on aura, erilainen kaupassa kuin kotona.

Kaiken kaikkiaan lukiessa tuli välillä olo, että kirjoittajalla mahtaa olla (siivous)neuroosi. Hän on aloittanut järjestelytyönsä jo lapsena ja nyt tehnyt siitä uransa. Kirja antaa ajattelemisen aihetta mutta kuten jo sanoinkin aivan täysin en tätä kaikkea niele enkä lähde KonMari-opein huusholliani tyhjentämään. Joitakin kirjan pätkiä luin esikoiselle ääneen, sen verran hauskaa teksti välillä oli :) Jatko-osa odottaa minua autotallissa, kunhan olen tästä vähän toipunut aion kyllä lukea senkin.

Ystävälle-työkaverille tutustuttavaksi :)

edit. palautui takaisin ja 29.5. tarjolle työpaikan kahvihuoneeseen