Sain Saara Turusen esikoisromaanin tyttäreltäni joululahjaksi. Kirjahan on herättänyt melkoisesti huomiota ja jakanut mielipiteitä.
Itse pidän tosi paljon hänen melkoisen hulvattomasta tyylistään ja tavasta kirjoittaa ilman dialogeja. Myös eri kappaleiden otsikot ovat mainioita. Omakohtaista ainesta lienee kirjassa paljon ja tuttuja julkimoitakin voi nimien alta bongata.
Tämä tavallisuuden ja epätavallisuuden ristiriita ilmenee hienosti kirjassa. Päähenkilön äiti toivoo, että tyttärestä tulisi tavallinen ja tavalliseksi naiseksi aikovalla on monta asiaa opittavana. Luetteloita kirjassa riittää ja monet ovat aika humoristisiakin. "Tavallinen nainen ei tärvää aikaansa nenä kirjoissa kiinni. Miehet eivät nimittäin tykkää sellaisista naisista, jotka ovat lukeneet liikaa. Kirjojen lukeminen tekee naisesta erikoisen. Miehiä alkaa kyllästyttää ja niin miehet hyppäävät autoihinsa ja ajavat tiehensä."

Kirja on sen verran monitahoinen, että ensimmäisen lukemisen jälkeen se jää toistaiseksi pysyvään kokoelmaani ja luettavaksi vielä uudelleen, ainakin pätkittäin ;-).

Osallistun kirjalla "Suomalaiseen lukuhaasteeseen".