Takakannesta:

"Morsen kärsivällisyys on koetuksella hänen selvitellessään nuoren yliopistomiehen murhaa

Oxfordin ulkomaalaisten opiskelijoiden tutkintolautakunnan jäsen Nicholas Quinn löydetään kotoaan kuolleena. Hänet on ilmiselvästi surmattu syanidilla, ja epäiltyjä on yhtä lukuisia kuin mahdollisia motiivejakin.

Quinnin kuulovamma ei haitannut hänen työtään tutkijana. Mutta koituiko huuliltalukutaito hänen kohtalokseen?

Nicholas Quinnin hiljainen maailma on kolmas kirja Colin Dexterin rakastetussa Morse-sarjassa, jonka ihmisläheiset ja ironiset dekkarit tunnetaan myös laadukkaina televisiosarjoina."

Luin tämän kirjan aakkoshaastetta varten ja täytyy myöntää, etten ole aiemmin lukenut Colin Dexterin kirjoja. En myöskään ole sattunut katsomaan tv-sarjaa komisario Morsesta (nimenä on kyllä tuttu), joten ei ollut oikein minkäänlaisia ennakko-odotuksia tämän kirjan suhteen.

Kokonaisuutena ihan hyvä dekkari. Juonikuvio osoittautui kyllä paljon monimutkaisemmaksi kuin osasin ajatellakaan. Oli välillä jopa hieman hankaluuksia pysyä Morsen aivoituksissa mukana.

Voisin kyllä joskus lukea jonkin muunkin Dexterin kirjan, mutta niin suurta vaikutusta tämä ei tehnyt, että alkaisin näitä tarkoituksella hyllyyni luettavaksi haalia.

*Varattu Taryalle*

Tarya saa tämän kirjan pks-vakiomiitissä.
Hyviä lukuhetkiä!

Tämän Morse-kirjan laitoin toivelistalleni viisi päivää sitten ja nyt se jo on minulla tässä, nopeaa on toiminta! Kaksi tai kolme Dexterin dekkaria olen lukenut ja aikomus olisi lukea ne kaikki.. TBR-hyllyssä taitaa nyt olla neljä :)

Kiitos kirjasta, jonka varmaankin lukee myös äitini :)

Luin kirjan pari päivää sitten ja vaikka se ei lukemistani Dextereistä paras olekaan (juonenkulku on aika erikoinen), mielelläni tätä luin. Olisin ahminut sen nopeamminkin, jos aikaa vain olisi ollut ;) Oxford (ja sen yliopisto) tapahtumaympäristönä kiehtoo ja onneksi tätä sarjaa on vielä parin kirjan verran odottamassa TBR-hyllyssä :)

Muutama yksityiskohta pisti silmään:
- Kokolattiamatto sairaalassa?? Vaikka se olisi vain aulassa, ei kovin hygieeniseltä vaikuta..
- Maitopoletit (s. 138)? Google ei osannut kertoa, miten poletteja ennen vanhaan (vielä 1970-luvulla) käytettiin.
- Onko olemassa britti, joka ei tiedä, mitä on Darjeeling?? (Morse s. 139)
- Sivulla 189 on epäloogisuus/virhe: neiti Height meni Oglebyn kotiin keskustellakseen Bartlettin (?) kanssa.
- Vähän erikoista oli myös se, että ylikomisario Morsesta oli "hieman liian pelottavaa" palata Quinnin kotiin, ruumiin löytöpaikalle siis (s. 130).

Ilmeisesti käännös-/ajatus-/kirjoitusvirheitä ovat nämä:
"Mitä te olisitte kysyneet (po. kysynyt) häneltä?" (teitittely)
".. ja edellisenä iltana hilpeästi leiskuvan (po. leiskuneen) takkatulen tilalla oli nyt pelkkää kylmää hienoa tuhkaa..."
"Hän selaili työpöydällä pinossa lojuvia lomakkeita, jonka (po. jotka) oli painattanut yliopistojen opiskeluoikeuksia käsittelevä keskuslautakunta,..."
Pikkuasioitahan nämä ovat, mutta ne kertovat huolimattomuudesta ja kertaantuessaan virheet ärsyttävät...

Sulkujen käyttäminen on tässä kirjassa Dexterillä muuten varsin maltillista, siitä plussaa :)

Osallistun kirjalla lii5an Aakkosten lukuhaasteeseen (Q) sekä sakirmon Maailman maat -lukuhaasteeseen (Iso-Britannia).

Alkuviikosta kirja lähtee postin matkaan kohti seuraavaa lukijaa :)

Lukupinossa.

Kaksi murhaa, kierosti tehtyjä. Morsehan selvitti nekin lopuksi. Hyvä!
(Luettu 25.7.2017)

Napattu takaisin jatkokierrätystä varten.

Edit: Varattu kirjan hepanneelle He_Rille :)

Vien Dexterin kirjan huomiseen Columbus-miittiin, sillä erpax on lupautunut kuriroimaan kirjoja viikonloppuna Helsingissä käyvälle sakirmolle, joka puolestaan lupautui kuriiriksi Turun suunnan crossareille :)

Isot kiitokset kuriireille ja hyviä lukuhetkiä He_Ri:lle!

Kiitos!

En ole aikaisemmin Dexterin kirjoja lukenut eikä Morse ole tv:stäkään tuttu. Juoni oli paikoin sekava enkä tahtonut pysyä mukana. Mutta ihan ok dekkari tämä oli ja sopiva aakkoshaasteeseen

Arvoitusarkusta valittu kirja lähtee kuriirikyydillä eteenpäin.

Kiitos arvoituksesta, He_Ri! Morse on mielisarjojani.

Alun jälkeen tarina alkoi tuntua tutulta ja niinhän se olikin. Morseen tutustuin alkujaan, kun äitini meillä asuessaan katsoi Morsea telkkarista ja kehui sarjaa. Huomasin että oli se minunkin mielestäni hyvä.

Miittiin käy kirjan tie. Kukahan sen mukaansa vie?
Lukuiloa!

Maailmassa on niin paljon kirjoja ja kirjailijoita, että tämäkin on jäänyt osastolle "joskus pitäisi tutustua". Nyt on tutustuminen Dexteriin lähempänä, kun kirja on omassa hyllyssä.