Harnon toisen teoksen hankinta Ne jotka jäävät -esikoisen jättämän tunnelman vuoksi.

Kovakantinen kirja, Otava 2015, 335 sivua.

Kuvaus Otavan sivuilta:

"Hullu päätös mullistaa raskaana olevan Sannan elämän. Mikä saa naisen yhtäkkiä lähtemään Australiaan ja riskeeraamaan kaiken?

Kolmikymppinen Sanna tekee yllättävän irtioton ja matkustaa toiselle puolelle maapalloa, syrjäiseen, raavaiden työmiesten hallitsemaan kaivoskaupunkiin. Oudossa yhteisössä hän tutustuu itseään vanhempaan mieheen, maailman kaivoksilla kiertäneeseen Marttiin.

Sannan ja Martin välille syttyy intohimo, mutta rakkaudelle ei ole tilaa heidän elämässään nyt. Sanna on lähdössä aavikkovaellukselle saadakseen elämänsä tasapainoon. Hän ei ymmärrä, kuinka kohtalokkaasta päätöksestä on kysymys."

----
Pidin kyllä tämänkin Harnon kirjan kielestä rujostakin kaivosympäristöstä ja rikkinäisistä ihmiskohtaloista huolimatta. Kirjassa oli jotakin viipyilevää haikeutta, joka kyllä on ominaista Harnon kerronnalle. Se soljuu ja uppouttaa itseensä kuin huomaamatta.

Lämpöistä joulua ystävälle ja kaikkea ihanaa uuteen vuoteen!

Tämä oli täydellinen yllätys, kiitos ystäväiseni! Pidin siitä Harnon esikoisesta niin, että malttamattomana luin journalisi tästä toisesta. Kuulostaa lupaavalta.

Rentouttavaa joulun aikaa ja kaikkea hyvää uuteen vuoteen! Järjestetään ensi vuonnakin niin, että ehditään humputella. :)

Voihan kohtuuttomat ennakko-odotukset. Harnon esikoisteoksen ja tämän Oranssin maan henkilöissä ja heidän taustoissaan on paljon samaa. Nyt vaan kukaan henkilöistä ei oikein tuntunut elävän mielessäni. Sannan äiti pääsi jo lähelle, veli ehkä lähimmäksi. Dialogi tuntui paikoin turhan kaunopuheiselta tai muulla tapaa epäuskottavalta, jotkin käänteet ja sivujuonet, jopa henkilöt, puolestaan liiallisilta. Muutama juttu meni jo melkein melodramaattiseksi, en nyt keksi kuvaavaa sanaa. Loppuratkaisuun olin pettynyt.
Lukukokemuksessa oli positiivisetkin puolensa. Harnon kieli on kaunista ja kerronta hienoa - mielestäni juuri tuollaista, mitä edellisessä lukumerkinnässä kuvataan. Kirjan tapahtumaympäristöt, mm. kaivos, parakkikylät, autiomaa, piirtyivät vaivatta mieleeni, niissä suorastaan eli. Kaunis kieli ja ankarat miljööt ovatkin ne jotka jäävät tästä voimakkaimmin mieleeni.
Tämä on kirja, jonka halusin ehdottomasti lukea. Kiitokset, Bookgeo!

Kaunista oranssia hehkuva kirja lähti ilahduttamaan seuraavaa lukijaa. Hyviä lukuhetkiä, lukutuoli!

Eilinen päiväposti oli jaettu sen verran myöhään, että löysin kirjan postilaatikosta vasta nyt aamulla, Aamulehteä hakiessani. Ihana yllätys, kiitos tuhannesti! Kirjan kansi on houkuttava ja väreiltään kaunis, tämän haluaisin lukea pian. Mukana seurannut kortti oli ihana, kiitos siitäkin :)

Harnon upean esikoiskirjan jälkeen odotukset olivat korkealla. Ihan samanlaiseen tunnelmaan en tätä lukiessa päässyt, mutta pidin tästäkin. Lähtemisen ja jäämisen teema jäi siitä edellisestä kirjasta mieleen, ja jollain tavalla sen saman teeman ympärille tämäkin tarina kietoutui. Hyvä kirja jättää monesti paljon ajatuksia ja mietittävää, jää lukemisen jälkeen suorastaan vaivaamaan mieltä, sen teki tämäkin.

Kirja löytyi tuittupepin toivelistalta, joten laitetaanpas seuraavalle lukijalle postimiehen matkassa. Ihanaa kevättä!

KTMC 2017 # 16

Voi ihanaa, mikä yllätys! Kiitos kovasti. Taitaa olla hetken aikaa keikkunut toivelistallani, enkä ole vielä koskaan tähän kirjaan aikaisemmin törmännyt :) Ja kyllä, pyrin ehtiä lukemaan myös muuta kuin oppikirjoja :D