Myötätuuli Mukanasi - Pyöräretkellä Irlannissa
"Matkakuvaus nuoren naisen polkupyöräretkestä läpi Irlannin tarunhohtoisen saaren. Mukana on niin saaren ainutlaatuista kauneutta kuin sateessa märkänä ja masentuneena eteenpäin rämpimistä; niin historiaa kuin paikallislehtiä selatessa avautuvaa nykypäivää. Matkan aikana kohtaa sekä aitoperäisiä irlantilaisia että nykypäivän turisteina juuriaan etsivien entisten maastamuuttajien jälkeläisiä. Tämän taustana vanhat tarinat ja vihreän saaren ikimuistoinen luonto - joskus aurinkoinen, joskus taas sateeseen ja tiheään sumuun kietoutunut – sekä siihen kuuluvat lampaat ja niitä paimentavat lammaskoirat. Värikuvia tekijän matkalta ottamista valokuvista."
Porvoon Julmapaino 2002
***
Kirjaston poistokirja. Luettavaksi tai vain selailtavaksi.

Vapautuu viikonlopun aikana Marian Konditorian BC-hyllyyn Vuosaaren Columbuksessa.
Lukuiloa löytäjälle!

Kiitos, että nappasit tämän kirjan mukaasi! Teethän tähän vielä löytömerkinnän. Olisi mukavaa, jos kävisit myöhemmin kertomassa, mitä kirjasta pidettiin ja miten sen matka jatkuu. • Bookcrossingista Wikipediassa • Suomenkielinen foorumi • Liity mukaan

Napattu Columbuksesta, kun minulla sattuu olemaan irlantilainen pötköterrieri. Erpaxilla taitaa tuulla Feng-shui -tuulahdukset, kun kirjahyllyt ammottavat tyhjyyttään.

Feng-shuit oli kaukana kun kääntelin kirjakasoja etsiessäni ihan yhtä toista kirjaa. Olin unohtanut tämän kirjan olemassa olon tyystin. Koska taas ensi kuussa suuntaan Irlantiin, niin lukaisen tämän pikaisesti iltalukemisena. Fontti on mukavan suurta, niin kai on hyvä, jos omistaa kirjan Ukille. Ensimmäisession luvussa käydään Glendaloughissa, joka on tuttu paikka. Kerran kastuin siellä niin läpikotaisin, että passin sivut jäivät pysyville aalloille ja kaveri sai heittää pois kenkänsä, joista irtosivat pohjat!
Olemme muuten saaneet Suomeen Irlannin ilmaston. Tänä kesänä on satanut lähes joka päivä ainakin vähän, usein vähän enemmän.
Myös pötköterrierin virallisessa nimessä esiintyy Glendalough, joten pitihän kuva liittää tähän.

Dinglen delfiiniä mainostettiin vielä silloin kun minä kävin siellä - öö - vähintään kymmenen vuotta myöhemmin. Ei näkynyt.
Burren oli hienon karu alue, jossa kivikkokukat kuitenkin loistivat.
Moherin kalliot ovat upeat, onneksi menin sinne bussilla. Pyöräily ei ole miun juttu. Tämä oli kyllä pyöräilykirjana mukavampi kuin Soininvaaran pyöräily Helsingistä Nizzaan, jossa painettiin veren maku suussa pahemmin maisemia katselematta.

Tarjoan kirjaa työkaverilleni, joka on viettänyt 10 kuukautta talliorjana Kilkennyssä. Tietää kaiken kylmistä huoneista ja yksitoikkoisesta ruoasta.

Mukava matkakirja, alkaa ihan tehdä mieli Irlantiin - tosin EI pyörällä. Kävinkin Irlannissa elokuussa, aina siellä on hauska piipahtaa. Jos joskus uskaltaisi vuokrata auton siellä...
Kirja palautuu Kirjakkolle.

Holiday Gift Giving. Tässä pyöräilymatkakirja josta tykkäsin, vastapainoksi sille kauhealle pyöräilymatkalle Intiassa (joka oli toivelistallasi ja jonka myös sait). Irlantiin ei ole edes pitkä matka Lontoosta...

Mainiota, kiitos tästä kirjasta!

Tämäpä oli mitä mainioin nojatuolimatka! Markka-aikaan tapahtuva retki oli hauska ajankuva hankaline rahanvaihtoineen ja paperikarttoineen.

Pidin siitä, miten Irlannin historiasta oli kerrottu muutamia kiinnostavia palasia per paikkakunta. Itsekin Irlannissa pari kertaa käyneenä oli myös mukava lukea matkalaisen visiitistä tutuille baaritiskeille Doolinissa.

Parasta oli kuitenkin konstailematon tajunnanvirta ja tylppä rehellisyys, jota näin 20 vuotta myöhemmin enää harvemmin tulee vastaan. Kun ärsyttää niin ärsyttää, ja matkailun avartavia vaikutuksia ei maalailla sen kummemmin, lukija kyllä ymmärtää!

Kirja jatkanee matkaa Pariisiin, kunhan koronasta selviämme, ja uskaltaudun taas Eurostarin kyytiin.

Tämä kirja matkasi postissa Pariisiin, ja pariisitar tykkäsi kovasti Irlannin pyöräretkestä. Sittemmin pyöräreissu jatkui kierrätyshyllyyn.