Takakannesta:

"Usean sukupolven naisista kertova, 1900-luvun puolivälin Somaliaan sijoittuva tarina hehkuu aavikon ja auringon väreissä.

Tuoreen sateen tuoksu kutitti Khadijan nenää. Hän nosti mekon ja juoksenteli leirissä paljain jaloin antaen varpaiden upota märkään ruskeaan mutaan, joka viilensi jalkoja. Taivas jylisi, salamat välähtelivät ja sade rummutti maata. Khadija nautti, kun pisarat osuivat päähän ja valuivat kapeaa leukaa myöten mekon alle. Oli alkanut barwaaqo-kausi, ja Khadija toivoi että se kestäisi kauan."

Seven-pokkari 2014
Raahen pääkirjaston kierrätyshyllystä

Otin tämän ohuehkon pokkarin kuukausi sitten mukaan reissuun Helsinkiin. Reissussa en oikein päässyt kunnolla kirjaan kiinni. Kotona kun palasin taas kirjan pariin, olin hetken hukassa kun en muistanut mihin aikaan kirja sijoittuu. Kun tarina alkoi vetää ja itsekin olin kartalla, kirja vei mennessään. Jotkut kohtaukset olivat hyvin karuja, enimmäkseen tarina oli onneksi rauhallisempaa kerrontaa. Valaisi kyllä kovasti aikansa paimentolaiselämää Somaliassa. Vieläköhän sellaista eletään? Perinteiset tavat toivottavasti ja onneksi pikkuhiljaa muuttuvat parempaan suuntaan.

Ystävälle-työkaverille.

Palautui, 24.3. vein työpaikan kahvihuoneeseen.

Kiitos! Otin kirjan äidilleni luettavaksi mutta taidan lukea itsekin. Luulin että olen lukenut jo, mutta vaikuttaa siltä etten ehkä olekaan.

Mielenkiintoinen, jotenkin levollisempi kuin mitä odotin. Nopeasti luettava lyhyiden kappaleiden vuoksi.

Hyviä lukuhetkiä!