Kovakantinen kirjastopoisto. - suomentanut Leena Vallisaari. - Helsinki: Gummerus, 2001. - 495 sivua ; 21 cm. - 2. p. 2002
Alkuteos: Marsipansoldaten

www.kirjasampo.fi (25.12.2016):

"Tytöt." Pieni tauko. "Älkää nyt kiihtykö älkääkä pelästykö. Toivottavasti on kyseessä väärinkäsitys. Ei vielä heittäydytä toivottomiksi. Mutta on niin, että venäläiset ovat pommittaneet Helsinkiä. Me olemme niin lähellä rautatietä, että rehtori on päättänyt lopettaa opetuksen tältä päivältä." – Näin alkaa Ulla-Lena Lundbergin kauan odotettu, suuri romaani sodasta.

Sota tömähtää arjen keskelle, ja oppilaat ovat lähes helpottuneita, kun pääsevät irti koulusta. Mutta pian Kummelin opettajaperheelle koittavat vakavat ajat, sillä kaksi pojista, Göran ja Frej, joutuvat kutsuntoihin ja vanhin poika Peter saa kotirintamalla vastuullisia tehtäviä. Alkavat säännöstelyn, annostelun ja liikekannallepanon ajat. Perheen äiti Martha Kummel on vahva nainen, ja hänellä on harvinaislaatuinen kyky löytää arkihuolten takaa jokin korkeampi tarkoitusperä. Ja Charlotte-tytär on oikea silmänilo, joka saa sodan arjesta irti suunnattomasti romantiikkaa ja dramatiikkaa.

Ulla-Lena Lundberg, joka on syntynyt 1947, osaa sotahistoriansa. Asiantuntevasti hän kuvaa sitä elämää, jota eletään parakeissa ja rintamalla, mutta myös sitä, jota huolestuneet omaiset elävät kotona. Sota ei ole pelkästään verisiä iskuja ja dramaattisia käänteitä; se merkitsee vähintään yhtä paljon myös odotuksen pitkiä tunteja kasarmeilla ja kodeissa. Kirjeitä ja paketteja lähetellään puolin ja toisin, ja vähitellen alkaa tulla kaatuneita arkuissaan.

Se mikä tekee romaanista nautittavan ja suuren taideteoksen, on kerronnan ilo, joka säteilee joka sivulta. Ulla-Lena Lundberg avaa meille uusia näkökulmia sodan arkipäivään: huolimatta julmuudesta ja kärsimyksestä sota merkitsee Kummelin pojille vapautumista perheen tukahduttavasta syleilystä. He ovat ennen kaikkea nuoria, ja kirjasta säteilee paradoksaalinen hilpeys.

Marsipaanisotilas on ensimmäinen suuri romaani, joka kertoo suomenruotsalaisten osallistumisesta sotaan. Samalla kun se on väkevä kartoitus sodan ajasta se on myös inhimillisesti pätevä kuvaus, joka ei ole sidottu aikaan eikä tilaan. Ladattua eeppistä kerrontaa, jossa kertojan ääni kuuluu voimakkaana.
(Gummerus)

Lukuiloa!

Kiitoksia toivelistakirjasta!

Kesti jonkin aikaa ennen kuin totuin kirjoitustyyliin. Kirja kuvaa hyvin sodan kaoottisuutta yksilöiden näkökulmasta. Keskitytään siihen mikä on nenän edessä ja yritetään pärjätä päivästä toiseen.

Hyviä lukuhetkiä!