Englanninkielisestä alkuteoksesta Midnight Express (1977) suomentanut Matti Kannosto. Ilmestynyt ensimmäisen kerran suomen kielellä 1978 Kirjayhtymän kustantamana. Helsinki : UKK 1978. Sidottu, 260 sivua.

Nk. suklaarasia eli suojakanneton ja kansikuvaton opus vanhempieni joutokirjahyllystä. Luen jos ehdin ja jaksan. Joka tapauksessa tuunaan.

Ilmeisesti Kirjayhtymän julkaisemassa painoksessa ollut takakansiteksti löytyy Kirjasammosta:
”Tässä kirjassa on joka sana totta. Totuus on usein tarua julmempi ja epäinhimillisempi, kuten Billy Hayesin oma kertomus paljastaa.
Billy, nuori amerikkalainen opiskelija, pidätettiin Istanbulin lentokentällä, kun hän oli nousemassa New Yorkin koneeseen, koska hänellä oli mukanaan hasista. Turkissa hänet tuomittiin vuosikausiksi vankilaan.
Monenlaiset julmuudet, henkinen ja ruumiillinen väkivalta, epätoivon tunteet kuten myös Billyn ainoa toivo eli hurja pako vankilan muurien takaa on kuvattu realistisen tehokkaasti, suoraan ja todenmukaisesti. Siitä lähtien kun tuomio oli korotettu 30 vuoteen, oli pakeneminen eli 'keskiyön pikajuna' Billyn ainoa ja rohkea tie vapauteen.”

Billy Hayes Wikipediassa
Billy Hayes Interview at YouTube
Billy Hayes Revisits Midnight Express at YouTube
Keskiyön pikajuna Kirjasammossa

Tuunaus oli helppoa tunaamista: kanteen (kuva ylinnä ja vieressä) Kirjayhtymän julkaiseman painoksen kansikuva pienenettynä ja takakanteen (kuva ykkösmerkinnässä) saman painoksen takakansiteksti, joka luettavissa edellisessä merkinnässäni.

”Tässä kirjassa on joka sana totta.” Jaa-a, totuuksiahan on niin monta kuin on näkökulmiakin, ja jokaisella asianosaisella (puhumattakaan mediasta ja muista ulkopuolisista) on omansa. Ehkä kirja esittelee Billy Hayesin totuuden, ehkä ei.
Totta puhuen en tiedä, miksi tartuin kirjaan, vaikkei se aihepiiriltään kuulukaan suosimaani kirjallisuuteen. Ja aika pian minua alkoikin ärsyttää. Tämän aihepiirin kirjoissa (ja yleensä ne ovat sitä paitsi amerikkalaisia) nuori hölmö yrittää salakuljettaa isomman tai pienemmän erän huumeita tai muuta kiellettyä maasta toiseen — ja jää kiinni. Sitten alkaa uhriutuminen. Hayes ei ole mikään poikkeus. Hän yritti salakuljettaa kaksi kiloa hasista Turkista Yhdysvaltoihin, myydä siitä osan ja polttaa itse loput. Hän jää kiinni ja joutuu vankilaan. Voi apua! Pieni viaton opiskelijaparka; sehän oli vain hasista eikä heroiinia tai muita kovia huumeita, sitä oli vain kaksi kiloa eikä rekkalasteittain ja myydäkin hän aikoi vain ystäville (kaikkihan me tiedämme, että amerikkalaiset kutsuvat vain läheisimpiään ystävikseen, heh heh) eikä lähteä kadulle kaupittelemaan. On se niin väärin!
Okei, myönnän toki, että 30 vuoden tuomio (elinkautisesta puhumattakaan) on kohtuuttoman kova. Ja myönnän, että monissa maissa vankilaolosuhteet ovat todella kurjat. Mutta silti... peräänkuulutan yksilön vastuuta omista toimistaan. Missään vaiheessa Hayes ei myönnä tehneensä mitään väärää. Hän on uhri.
Parhaimmillaan kirja on kertoessaan isänrakkaudesta ja siitä, millaisiin uhrauksiin vanhemmat olivat valmiit saadakseen tuhlaajapoikansa kotiin.
Kirjan nimi on ehkä kiinnostava ja iskevä, mutta sisältöä se ei juurikaan kuvaa. Nimen perusteella odotin kirjan kertovan ensisijaisesti Hayesin pakomatkasta, mutta se onkin vain pienen pieni osa koko kertomusta. Eikä edes järin jännittävä.
Yhtä asiaa ihmettelen. Vähän väliä Hayes kertoo kirjoittelevansa novelleja ym. Jos niin on, miten kummassa hän tarvitsi kirjalleen haamukirjoittajan? William Hofferin osuuden täytyy olla merkittävä — veikkaan hänen kirjoittaneen koko kirjan — sillä tuskinpa hänen nimeään muuten olisi tyrkätty jo kirjan kanteen, nimilehdestä puhumattakaan.
No niin. Hofferin teksti on kyllä ihan helppolukuista, ja moni voi pitää kirjaa vallan mainiona. Minua nyt ei vain sen aihepiiri eikä varsinkaan uhrimentaliteetti innostaneet.

Lisäys 21.8.16: Haluan vielä sanoa, etten oikeastaan ihmettele Turkin kovia huumetuomioita. Huumekauppa oli mitä ilmeisimmin noihin aikoihin maassa iso ongelma. Vierailin Istanbulissa noin vuosi ennen Billy Hayesiä. Basaarialueella tarjottiin suomalaiselle teinitytölle huumeita ostettavaksi keskimäärin joka kolmannella askeleella. Hintaa en udellut; mielenkiintoni kohdistui ensisijaisesti kauppiaiden häätämiseen. Onneksi niin.

Ulkona Tullikamarin edessä.
Turistivapautusselittelen myöhemmin.

---

Selittelyä 23.8.16: Vapautuspaikka oli siis Tullikamari ja samalla koko Tullin alue. Tullikamarin historia on värikäs. Georg Schreckin suunnittelema tullikamari valmistui 1901, ja sieltä sitten käytiin hakemassa ulkomailta tulleet tavarat. Sisällissodan aikana rakennus sanoin kuin sen vieressä oleva pakkahuonekin toimivat punakaartin elintarvikevarastona. Sodan jäljet näkyvät seinissä luodinreikinä vieläkin. Sodan jäljiltä on peräisin myös Tullikamarin oma kummitus, 13-vuotiaana kaatunut punakaartilaissotilas Valtteri. — Omiakin muistoja minulta on tullissa käynneistä. Sieltähän me äidin kanssa haimme Kanadan-paketteja. Päällä oli kukallista puuvillakangasta ja sisällä vuodesta toiseen mm. useimmiten vaaleanpunainen rimpsuhelmainen nailonmekko, jollaista en koskaan suostunut päälleni pukemaan. Pari kertaa mukana oli myös iso ja ihana nukke. Vähän tuoreemman tullausmatkan kamarille teki ystäväni Toss, joka oli matkallaan unohtanut puuterirasian hollatilaisen ystävänsä kotiin. Ystävä pakkasi sen kirjekuoreen ja postitti Suomeen. Toss kutsuttiin tulliin selvittämään, oliko kirjeessä ollut jauhe ehkä huumetta.
Koko Tullin alue, Tampereen XVII kaupunginosa, on täynnä mielenkiintoisia rakennuksia ja tarinoita. Nostan niistä esiin vain Attilan, joka tuli minulle ensin tutuksi ns. toisen isäni, Villen, työpaikkana ja sittemmin mm. yliopiston kirjastona.

LÖYTÄJÄLLE: Kiitos, että nappasit tämän kirjan mukaasi ja tulit vielä vilkaisemaan sen matkapäiväkirjaa! Tieto siitä, että kirja on hyvissä käsissä, on minulle tärkeä. Siksi pyydän sinua kertomaan, että se on sinulla. Toivon myös, että luettuasi kirjan poikkeat täällä uudestaan ja kirjoitat mietteitäsi lukemastasi. Sinun mielipiteesi kiinnostaa minua. :) Samalla voit myös kertoa mahdollisista jatkosuunnitelmistasi kirjan varalle. Jää ihmeessä vielä hetkeksi ja tutustu BookCrossingiin. Sivustolla on useita kielivaihtoehtoja, mm. suomi. Kielen voit vaihtaa vihreässä yläpalkissa keltaisen Go-nappulan oikealla puolella olevan pudotusvalikon avulla. Jos olet kiinnostunut BookCrossingista, ja haluaisit tutustua siihen suomen kielellä, kurkkaapa myös näiden linkkien taakse: * suomenkielinen keskustelufoorumi http://www.bookcrossing.com/forum/30 * suomalainen Wikipedia-artikkeli BookCrossingista osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Bookcrossing Jos harrastuksemme kiinnostaa sinua, liity toki jäseneksi. Olet tervetullut mukaan joukkoomme nyt tai myöhemmin. LUKUILOA!!!