Takakannesta:

"Hilpeänhauska kertomus siitä, mitä tapahtuu kun introvertti sinkkunainen joutuu kosketuksiin reaalimaailman kanssa.

Lotta on lukutoukka, joka on luonut elämälleen täydelliset puitteet: hän on sinkku ja töissä kirjastossa. Lukemista eivät pääse häiritsemään edes ihmissuhdesotkut, sillä Lotan sosiaalinen kanssakäyminen rajoittuu siskon yllätysvierailuihin ja vahtimestarikollegan satunnaisiin murahteluihin.

Kaikki muuttuu kun Lotta kävelee kirja kädessä auton alle ja yläkerran mummo unohtaa hanan valumaan. Käynnistyy ketjureaktio, joka häätää Lotan kodistaan ja saa hänet hiljalleen oivaltamaan, että myös oikeilla ihmisillä - ei vain romaanihenkilöillä - voi olla toisilleen jotain tarjottavaa.

Edessä on kuitenkin uusi ongelma: valitako rinnalle Jiri, jonka kanssa voi uppoutua kirjojen maailmaan vai sosiaalinen Olle, jonka seurassa joutuu jatkuvasti epämukavuusalueelle."

Oikein mukava, kevyt ja viihdyttävä kirja, joka sijoittui kirjastomaailmaan. Olipas kerrankin kirjassa päähenkilö, johon pystyin hyvin samaistumaan (siis lähinnä lukemisharrastuksen ja luonteenpiirteiden suhteen). Tämä asia paransi lukukokemusta entisestään. Voisin kyllä lukea muitakin Veera Vaahteran kirjoja.

Varattu: justiina_81

Justiina_81 saa tämän kirjan pks-vakiomiitissä.

Kiitoksia tästä kirjasta.

Oli todella viihdyttävä kirja ja sopivan rentoa kesälukemista. Kirjan päähenkilö oli mielenkiintoinen ihminen. Jopa meillä töissä alaiseni arvuuttelivat kummankohan Lotta valitsee. (Töissä on oltu aina kiinostuneita kirjoista joita luen ).

Kuriirin matkassa lähtee toivelistakirja kohti uutta lukijaa

Kiitos paljon toivelistakirjasta! :)

Luvin kirjan tänään loppuun.
Tykkäsin kovasti! Päähenkilö oli sellanen jonka luonteenpiirteisiin ja lukuharrastukseen oli helppo samaistua. :D
Tarina oli mukaansatempaava. Tykkäsin kans muista kirjan henkilöistä.

Seuraavaksi lainaan kirjan äidille.

Kirja etsii uutta lukijaa.

Miitiin tarjolle.

Yllätys kyllä, kirja lähti minun matkaani. Tämä jopa kaukaisesti vaikutti kiehtovalta. Katsotaan kuinka käy.

En yleensä välitä hömpästä, mutta tämä oli oikein viihdyttävä ja nopeasti luettu teos.

Kirja vapautuu kahvilan perälle ikkunan edessä olevalle pöydälle. Lukuiloa!