44 syväpainoliitekuvaa ja karttaa. Toinen painos. Helsinki : Otava 1955. Sidottu, 205 sivua.

Suojakanneton ja kansikuvaton kirja, ns. suklaarasia, löytyi vanhempieni ylimääräkirjojen joukosta. Poimin sen siksi, että se saattaisi sopia Vapautusten vuoden heinäkuiseen teemaan.

Kirjan alkusanoista:
Eräänä vuoden 1954 kauniina varhaiskesäiltana lentokapteeni Lauri Laakso lausui kirjani syntysanat. Niinpä sitten rohkeninkin yrittää koota jotain tapahtuneista vuosien takaa, sotakronikkaa hävittäjälentäjistä, hyvin tietäen työn vaikeuden. […]
Kuvauksen kohteena ovat olleet lähinnä 23. ja 24. laivue sekä niiden vaiheet. Näillä laivueilla olivat parhaimmat koneet. Toiset laivueet olivat paljon huonommassa asemassa. Mutta miesten rohkeutta, taitavuutta ja paremmuutta ei voida laskea ihmisen vajavaisilla mittatikuilla. Sen näki yksinomaan julma ja ankara taivas.

Pauli Hirvonen Kirjasammossa
Pauli Hirvonen Wikipediassa

Kirjan sisäkansissa ja esilehdillä on hieno ruskeasävyinen karttapiirros. Siitäpä oiva apu tuunaukseen! Pienensin karttaa jonkin verran, sillä halusin jättää myös alkuperäistä raitakantta näkyviin. Kuva etukannesta ylinnä ja ykkösmerkinnässä, tuunattu takakansi taas vieressä.

Tämä kirja osoittaa jälleen todeksi usein toistamani väitteen, ettei ole vanhan mustavalkoisen valokuvan voittanutta. Ennen ymmärrettiin valokuvaa – nykypäivän photoshopatut digipläjäykset eivät jo etsimen läpi taidolla rajattujen ja pimiössä huolella kehitettyjen sävykkäiden otosten rinnalla ole muuta kuin mautonta pikapuuroa. Määrä ja nopeus eivät todellakaan korvaa laatua. Hirvosen kirjassa valokuvia on paljon, ja niiden laatua vielä parantaa käytetty syväpainomenetelmä nykyisin suositun laakapainon (offsetin) sijasta.
Kuvilta osasinkin odottaa paljon. Teksti sen sijaan yllätti. Taivas ei tunne armoa on ilmiselvästi historiateos ja siis tietokirja. Kun se kaiken lisäksi käsittelee sotahistoriaa, kuvittelin tekstin asiallisen kuivakaksi. Vaan Hirvonenpa tuottaakin runsassanaista, kuvailevaa tekstiä, joka paikoitellen alkaa saada jopa runollisia sävyjä. Moinen saattaa joitakuita ärsyttää mutta minua jostain syystä ei. En kuitenkaan voi sanoa missään vaiheessa tottuneeni tyyliin, sillä yllätys oli melkoinen joka kerta, kun ryhdyin lukupuuhiin.
Teksti kulkee sodankäynnin romantisoinnin rajoilla muttei onneksi sentään ylitä rajaa. Sen sankareita ovat jatkosodan nuoret aikuiset mutta jo talvisodassakin mukana olleet lintumiehet. Kirjan alkupuolen päähenkilö on minulle täysin uusi tuttavuus, koripalloilijanakin tunnettu, nähtävästi jonkinlaisen kuudennen aistin omannut Iikka Törrönen, jonka kohtalosta ei taideta olla aivan varmoja vieläkään. Toinen kirjan suurista sankareista on tutumpi, Kalevankankaalle haudattu Hasse Wind. Ja toki kirjassa esiintyy moni heidän lentäjätoverinsakin.
Pauli Hirvonen on kirjoittanut helposti lähestyttävän ja kyllin kiintoisan kirjan, jonka parissa viihtyi hyvin tämmöinen sotahistoriasta mitenkään suuremmin innostumatonkin, laiskahko lukija. Suosittelen.

LÖYTÄJÄLLE: Kiitos, että nappasit tämän kirjan mukaasi ja tulit vielä vilkaisemaan sen matkapäiväkirjaa! Tieto siitä, että kirja on hyvissä käsissä, on minulle tärkeä. Siksi pyydän sinua kertomaan, että se on sinulla. Toivon myös, että luettuasi kirjan poikkeat täällä uudestaan ja kirjoitat mietteitäsi lukemastasi. Sinun mielipiteesi kiinnostaa minua. :) Samalla voit myös kertoa mahdollisista jatkosuunnitelmistasi kirjan varalle. Jää ihmeessä vielä hetkeksi ja tutustu BookCrossingiin. Sivustolla on useita kielivaihtoehtoja, mm. suomi. Kielen voit vaihtaa vihreässä yläpalkissa keltaisen Go-nappulan oikealla puolella olevan pudotusvalikon avulla. Jos olet kiinnostunut BookCrossingista, ja haluaisit tutustua siihen suomen kielellä, kurkkaapa myös näiden linkkien taakse: * suomenkielinen keskustelufoorumi http://www.bookcrossing.com/forum/30 * suomalainen Wikipedia-artikkeli BookCrossingista osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Bookcrossing Jos harrastuksemme kiinnostaa sinua, liity toki jäseneksi. Olet tervetullut mukaan joukkoomme nyt tai myöhemmin. LUKUILOA!!!