Suuri suomalainen kummituskirja : Kotimaiset kauhutarinat kautta aikojen

by Eero Ojanen | Literature & Fiction | This book has not been rated.
ISBN: 9789523122819 Global Overview for this book
Registered by wingruzenawing on 6/27/2016
Buy from one of these Booksellers:
Amazon.com | Amazon UK | Amazon CA | Amazon DE | Amazon FR | Amazon IT | Bol.com
1 journaler for this copy...
Journal Entry 1 by wingruzenawing on Monday, June 27, 2016
Minerva 2016. 238 s.

SKS:n arkistosta kerättyä ja selventävästi lajiteltua kummitusperinnettä.
Ojanen ei itse edusta okkultismia eikä toisaalta ryhdy 'tieteellistämään' yliluonnollisten näkyjen ja uskomusten syntyä. Ne ovat olemassa olevaa tarinaperinnettä niinkuin joulupukki on olemassa oleva joulupukki. Yliluonnolliset tapahtumat ovat aikoinaan olleet 'luonnollisia', kuuluneet ihmisten arkiseen maailmankuvaan - aarnitulia oli oikeasti ja ihmiset siirtyivät täältä ikuisuuteen hitaasti ja puuhakkaina. Itse asiassa meillä on yhäkin kaupunkilegendat ja enkelikokemukset sun muut, usein vanhojen tarinoiden kaavaa noudattavina päivityksinä. Kirjan lopussa viitataankin Aavedata -sivustoon ja keskustelufoorumeihin.

Okkultismin ja skepsismin sijaan Ojanen pohtii, mitä erilaisia merkityksiä eri tarinatyypeillä voi olla yhteisöille. Yleisesti hän myös kommentoi, mitä yhteistä tietyn ryhmän tarinoilla on ja mistä olosuhteista ja sielunliikkeistä ne saattavat kummuta ja mitä tarkoitusta palvella. "Hyviin selityksiin" kummittelulle viittaa yksittäistapauksissa esimerkiksi se, että kummittelu on loppunut, kun rikos on selvinnyt tai vääryys oikaistu.

Iso osa kirjasta on näitä yksittäisiä tarinoita ilman kommentteja. 'Tietävältä taholta' saattaa kuitenkin tarjoutua oikea selitys:

[Tarina Muoniosta, missä] kertoja oli ollut ystäviensä kanssa telttailemassa. Yöllä kertoja heräsi ja näki jalkopäässä puolimetrisen, harmaapukuisen ja harmaapartaisen miehen. Hän herätti viereisen nukkujan, mutta tämä ei nähnyt mitään. Pian näky hävisi häneltäkin.
Seuraavana kesänä hän kertoi asiasta Enontekiöllä tunnetulle parantajalle, joka totesi, että "sie vain nukuit haltijan polun päällä."


Toisaalta joku voi suhtautua kokemukseensa agnostisesti,

Kiuruveden mies kertoo nähneensä merkillisen näyn, "mutta se ei merkinnyt sen kummempoo".

tai voi turvautua luovaan ongelmanratkaisuun:

"Eräskin [vainaja] Sylvester kävi aina kotona syöttämässä hepoista. Vaikka olisi mihin pannut kaura-astian, niin aina se sen toi hepoisen eteen. Sitä se teki, kunnes ampuivat hepoisen", kerrottiin Sippolassa.

- ruzena

Are you sure you want to delete this item? It cannot be undone.