Keväällä 1989, kun rahamarkkinat ovat vapautumassa ja vanha moraali murenee rikastumisen tieltä, pankinjohtaja Anders Harmo päättää kaapata tuoreesta varallisuudesta itselleen leijonanosan. Samoin tein hän havahtuu huomaamaan vaimonsa ja avioliittonsa kauhtuneisuuden; hän hullaantuu nuorta kaurista muistuttavaan malliin, Pirita Pohjolaan. Pankissa suoritettu yllätystarkastus ja rikossyyteuhka ajavat Andersin kuitenkin finanssien maailmasta kiinteistö- ja rakennusbisnekseen. Samaan aikaan, kun maan talous luisuu lamaan ja ikuiseksi luultu Neuvostoliitto romahtaa, Andersin ovelat toimet menestyvät aina vain paremmin; pankkeja kaadetaan ja nostetaan verovaroin, konkurssiaalto ajaa yrittäjiä itsemurhiin ja tavalliset asuntovelalliset, kuten Piritan toimittajaäiti, joutuvat ahtaammalle kuin koskaan. Anders pitää itseään voittamattomana leijonana, mutta joutuu näkemään, ettei ole yksin älykäs ja taitava. Helsingin, Marbellan ja Pietarin ylellisissä huoneistoissa kehkeytyy intohimoisen rakkauden ja perhesuhteiden lisäksi myös kysymys liiketoiminnan moraalista. Leijonan osa on tarkka ja koskettava kuvaus holtittoman ahneuden synnyttämästä pankkikriisistä ja tuhoisasta talouslamasta, mutta myös iskut kestävästä rakkaudesta, intohimosta ja selviytymisestä.

Aluksi kirja tuntui jopa mielenkiintoiselta ,mutta loppua kohti alkoi jo jopa kyllästyyttää ,mutta sinnikkäästi luin loppuun kaikki 526 sivua.

Kirja jäi Cafe Wiklundin puuro baariin.
Hyviä lukuhetkiä löytäjälle


https://fi.wikipedia.org/wiki/Sokos_Wiklund