”Tavalla tai toisella olin onnistunut elämään lähes viidenkymmenen vuoden ikään asti kehittämättä ainuttakaan taitoa, josta olisi mitään hyötyä tilanteessa.”

Tilanne on tämä: paniikkiin joutunut, hehkuvine meikkeineen ja leopardikuvioisine vaatteineen sijaamattomalta vuoteelta näyttävä 80 ja risat -ikäinen äiti pitäisi saada ulos sairaalan vessasta, kun tämä potkii oven ali lähestyvää auttavaa kättä, huutaa kuin hyeena, ei ymmärrä puhetta eikä tiedä mihin on joutunut.

Oven toisella puolella tilannetta selvittää Heleen, kahden teini-ikäisen lapsen äiti, perheyrityksen työmyyrä ja nainen kuumilla aalloilla. Niin kuin tämä ei olisi riittänyt, Heleenin äiti saa aivoinfarktin. ”Kolmas elämänvaihe” on juuri ilmoittanut alkaneensa.

Sen sijaan, että Heleen vaivaisi perhettään ottamalla äidin kotiinsa, hän juoksee kuukausikaupalla kodin, työpaikan ja sairaalan väliä etsien samalla sopivaa hoitokotia ja yrittäen muistaa tehdä jotain kuivuville genitaaleilleen. Kalvava riittämättömyyden tunne saa hoitua myöhemmin.

Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa on kuin hyvä vitsi: niin tosi, että se vetää vakavaksi.

Hollanninkielinen alkuteos
Mijn zoon heeft een seksleven en ik lees mijn moeder Roodkapje voor, 2006
Suomentanut Titia Schuurman
WSOY 2009
sid., 214 s.

Miittiin tarjolle

Otin tämän mukaani miitistä työkaveriani ajatellen. En tiedä luenko tätä itse, mutta työkaverini saa tämän jossain vaiheessa luettavakseen. Kiitokset kirjasta, duffeli!

Työkaverille luettavaksi.

Hyvä kirja, purskahtelin nauruunkin aika ajoin lukiessani. Ehkä loppua kohti alkoi ahdistamaan ja omatunto kolkuttamaan kun kirjan juoni johti miettimään omaa samanikäistä äitiäni kuin kirjan henkilö. Hyvin kirjoitettu ja erittäin uskottava. Suosittelen!

Kirja palautui minulle.

Tämä ilmestyi äskettäin Saka74:n toivelistalle ja koska tämä on ollut niin pitkään hyllyssäni lukemattomana, päätin, että kirja saa siirtyä suoraan seuraavalle lukijalle. Hyviä lukuhetkiä!

Kiitos toivekirjasta ja kahviseurasta!

Otin tämän luettavakseni nyt, koska minulta puuttui kirja Vapautusten vuosi -haasteeseen maaliskuussa. Tämä sopii siihen hyvin, sillä kirjan nimessä on Punahilkka.

Oli oikeastaan hyvä, että luin tämän juuri tässä iässä, sillä pojillani voi olla jo seksielämää ja pian voin olla tilanteessa, jossa luen äidilleni Punahilkkaa. Tämä kirja ei olisi kolahtanut niin hyvin, jos olisin eri elämäntilanteessa. Nyt sain siitä paljon ajattelemisen aihetta ja muistelin myös mummoani, joka eli viimeiset vuotensa alzheimerin taudin kourissa. Tässä oli myös muita yhtymäkohtia lähipiiriini, joten kirja niin sanotusti kolahti. Lukemisen arvoinen kirja.

Delennan maahaasteessa sijoitan tämän Surinamiin. Erään hoitajan kerrotaan syntyneen Surinamissa. En ole maassa käynyt enkä kyllä rehellisesti sanottuna tiedä Surinamista yhtään mitään. Pitääkin heti vähän googlailla.

Kiitos kirjakuriirille ja kiitos, kun tyhjensit saatavilla-hyllyäni. Hyviä lukuhetkiä ja aurinkoista kevättä!

Kiitos, tämän kirjan olen huomannut aiemminkin, sen nimi on mieleenpainuva. Jospa saisin jonain päivänä luetuksi. Oli hauskaa kuriroida ja tavata kirjanvaihdon merkeissä, vaihtuipa siinä muutama kuuluminenkin. Kuriiri sai palkaksi myös suklaata, siitä ilahtui puolisokin. Kysyi, että kumman haluat, mutta saan ehkä maistaa molempia. Nyt kyllä muistui mieleen, että puoliso taisi kantaa miitistä tulleita ja jääneitä kirjoja, joten on ihan palkkansa ansainnut.

Paulannin Kielillä - haastetta silmällä pitäen poimin tämän luettavakseni. Saan tästä hollannin kielen.
Viihdyin kirjan parissa. Tragikoomista meininkiä. Sopivasti jännitettä, kun tietyt yksityiskohdat paljastuivat vasta loppumetreillä.

Löytämisen ja lukemisen iloa!